Sisäinen ääni viittaa ihmisen tapaan puhua mielessään itselleen sekä siihen, millaisena hän kokee itsensä. Sisäinen ääni voi parhaimmillaan olla kannustava, mutta toisinaan se voi myös kuiskia negatiivisia asioita. Vanhempi voi vaikuttaa siihen, minkälainen sisäinen ääni lapselle kehittyy.
Monesti puhutaan siitä, kuinka usko itseensä voi olla ratkaiseva tekijä sen kannalta, kuinka hyvin ihminen menestyy. Esimerkiksi urheilusuorituksessa on tärkeää uskoa itseensä, jolloin voi maksimoida onnistumismahdollisuudet. Samalla tavalla ennen tärkeää esiintymistä on tärkeää “tsempata” itseään henkisesti ja kannustaa itseään ennen esitystä.
Monet näyttelijät kertovat ennen lavalle menoa pitävänsä itselleen ”tsemppauspuheen”, joka rohkaisee astumaan lavalle ramppikuumesta huolimatta. Moni hyvin kokenutkin näyttelijä kertoo kärsivänsä esiintymispelosta. Tämä ei usein tule katsojien mieleen, koska esiintyjät vaikuttavat lavalla niin itsevarmoilta.
Sisäisen äänen kannustus on siis usein merkittävässä roolissa sen suhteen, kuinka Ihminen suoriutuu käsillä olevasta tehtävästä. Mutta entä jos sisäinen ääni kääntyykin itseä vastaan ja alkaa puhua negatiiviseen sävyyn viitaten, että ihminen ei pysty yrittämiinsä asioihin, joten ei edes kannata yrittää?
Ilta-Sanomien artikkelissa kerrotaan, että sisäisellä puhella tarkoitetaan ihmisen tapaa puhua itse itselleen sekä hänen ajatuksiaan omasta toiminnastaan. Tapa puhua itselle juontaa juurensa lapsuudesta ja rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Artikkelissa on haastateltu kouluttajaa ja opettajaa Kaisa Vuorista. Hän kuvailee, kuinka hän onnistuu vaimentamaan oman sisäisen äänensä, kun se väittää hänelle, että “et sinä osaa, turha edes yrittää”. Tällöin Kaisa kertoo sanovansa itselleen “anna ajatusten olla. Sinä pystyt, sinä osaat!”
Jotkut ihmiset kertovat, että heidän sisäinen äänensä on pienestä pitäen kuiskinut, että he ovat huonompia kuin muut ja että tämä on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten heidän elämänsä on sujunut. Jos ihminen kokee olevansa muita huonompi ja vain huijaavansa muita luulemaan, että hän on hyvä jossain, tällaista tilaa kutsutaan ”huijarisyndroomaksi”.
Sisäistä ääntään voi opettaa puhumaan positiivisemmin
Jos sisäinen ääni on aiemmin yrittänyt vakuutella, että ihminen ei osaa tai pysty johonkin, sisäistä ääntä voi harjoituksen kautta opettaa puhumaan toiseen sävyyn. Jos lapsi pienestä pitäen oppii vaikuttamaan siihen, miltä hänen sisäinen äänensä kuulostaa, tämä auttaa häntä elämässä vastaantulevien haastavien tilanteiden kohtaamisessa.
Vanhemmalla on suuri vaikutus siihen, minkälaiseksi lapsen sisäinen ääni muodostuu
Lasta kannattaa kannustaa ja kehua aina kun siihen on syytä. Lapselle kannattaa myös opettaa, että hän voi vaikuttaa tapaan, jolla “sisäinen ääni” puhuu. Kun lapsi oppii henkisesti kannustamaan itseään sen sijaan, että hän jatkuvasti epäilee omaa suorituskykyään, tämä on suuri voimavara myöhemmässä elämässä.
Minkälainen sisäinen ääni sinulle juttelee?
Lähde: Iltasanomat
Teksti: Sonja