Ylen artikkelissa kerrotaan koulukiusatusta lapsesta, jonka kiusaaminen äityi niin pahaksi, että hän joutui jäämään pysyvästi kotiopetukseen. Kiusaamisen estämiseksi oli tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet, mutta tästä huolimatta kiusaaminen vain jatkui. Mikä saa lapsen ryhtymään kiusaamaan toisia?
Kiusatun lapsen äiti kertoi artikkelissa, että heidän kotonaan oli vuosien varrella käynyt monia kiusaajia vanhempineen pyytämässä asiaa anteeksi, mutta siitä huolimatta kiusaaminen oli jatkunut. Kun kiusaajilta oli kysytty, miksi he kiusaavat, äiti kertoi lasten todenneen, että syynä oli pelko. Kiusaajat kokivat, että elleivät he olleet mukana kiusaamassa, heitä itseään alettaisiin kiusaamaan.
Tämä on tärkeää muistaa, kun pohditaan syitä siihen, miksi johonkin tiettyyn lapseen kohdistuu laaja-alaista kiusaamista. Jos lapset kokevat, että heidän on “valittava puolensa” ja oltava joko “kiusatun puolella tai tätä vastaan”, kiusatun puolella oleminen voi lasten näkökulmasta merkitä suurta riskiä siihen, että he itsekin joutuvat kiusatuksi. Tämän takia voi olla helpompaa valita kiusaajan rooli.
On tärkeää muistaa, että kun kyseessä ovat alaikäiset lapset, puhutaan henkilöistä, joiden lyhyellä elämänkokemuksella ei aina kykene ymmärtämään toimintansa kaikkia vaikutuksia. Tämän takia lapset tarvitsevat näissä asioissa aikuisten apua. Käytännössä katsoen lähimmät aikuiset, jotka kykenevät lapsia auttamaan ymmärryksensä kartuttamisessa ovat heidän omat vanhempansa.
Vanhempien kannattaa kysyä lapsiltaan, onko heidän luokallaan kiusaamista
Vaikkei lapsi itse syyllistyisi kiusaamiseen, on hyvin todennäköistä, että hän tietää, että jotakuta kiusataan hänen koulussaan. Kiusaaminen on nykyään niin yleistä, että olisi äärimmäisen harvinaista, että jossakin koulussa sitä ei lainkaan tapahtuisi. Tämän takia on hyvin todennäköistä, että sinunkin lapsesi tuntee tai ainakin tietää jonkun kiusatuksi joutuneen lapsen.
Vaikka lapsi itse ei syyllistyisi kiusaamiseen, on tärkeää silti keskustella hänen kanssaan siitä, miksi kiusaaminen on aina väärin. Lapselle voi yllättäen tulla eteen tilanne, jossa hänen täytyy valita liittyykö hän kiusaajien joukkoon vaiko ei. Tällöin hän saattaa kenties ymmärtämättömyyttään tai mahdollisesti pelon takia liittyä kiusaajien rintamaan, ellei hän ole etukäteen valmistautunut tilanteeseen.
Jos lapsi sen sijaan on kotona vanhempiensa kanssa keskustellut asiasta ja vanhemmat ovat selittäneet hänelle, että kiusaajiin liittyessään hän osallistuu toisen lapsen konkreettiseen henkiseen vahingoittamiseen, tällöin lapsi ei välttämättä niin helposti liity kiusaajien rintamaan. Jos kotona ei ole koskaan asiasta keskusteltu, tämä saattaa signaloida lapselle, että vanhemmat eivät koe näitä asioita tärkeiksi, mikä saattaa osaltaan madaltaa lapsen kynnystä kiusata.
Jos kotona ollaan pienestä pitäen tehty selväksi, että tärkeintä on olla itse kiusaamatta muita ja kertoa havaitsemastaan kiusaamisesta eteenpäin aikuisille, tällöin lapsella on paremmat mahdollisuudet kasvaa itsenäisiä valintoja tekeväksi nuoreksi ja aikuiseksi, joka ei ole niin helposti massan vietävissä.
Lähde: Yle
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja