Uusperheen muotoutuminen aiheuttaa väistämättä monenlaisia haasteita, joita ei ydinperheessä ole. Listasimme 11 vinkkiä näiden haasteiden taklaamiseen.
1. Lasten vuoroasuminen
Lasten vuoroasuminen on lisääntynyt viime vuosina. Vuoroasuminen vaatii saumatonta yhteistyötä lasten biologisten, eronneiden vanhempien välillä.
2. Bonusvanhemmuus
Suhteen luominen bonuslapsiin voi tuntua haasteelliselta. Bonusvanhempi voi kokea helposti ulkopuolisuuden tunnetta, koska takana ei ole pitkää yhteistä historiaa.
3. Lapsen suhtautuminen bonusvanhempaan
Lapsilla voi olla eriasteisia ongelmia hyväksyä bonusvanhempaa varsinkin lähivanhemmaksi. Mitä isommat lapset, sen hankalampaa voi olla bonusvanhempaan suhtautuminen. Toisaalta bonusvanhempi voi onnistua luomaan isompaan lapseen jonkinlaisen kaveruussuhteen, jolle kerrotaan sellaisia asioita, joista ei omille vanhemmille viitsi puhua.
4. Lasten toiveet vanhempien yhteenpaluusta
Melkein jokaisessa uusperheessä on niin, että lapset toivovat vanhempien yhteenpaluuta. Uusperhe tarkoittaa heille ikävää vastaiskua tuon haaveen toteutumiselle.
5. Kesken jäänyt eroprosessi, niin vanhemman kuin lapsen näkökulmasta
Ongelmia tulee, mikäli uuteen suhteeseen rynnätään kesken eroprosessin. Varsinkin lasten olisi saatava surra rauhassa vanhempiensa eroa ja käydä sitä läpi, ennen kuin rantautuvat osaksi uusperhettä.
6. Säännöistä sopiminen
Säännöt tuottavat hankaluuksia jokaisessa uusperheessä. Ei ole helppoa sovittaa kahden eri perheen sääntöjä yhteen ja luoda uusia yhteisiä sääntöjä.
7. Uusperheen muotoutuminen ja me-hengen luominen
Uusperheen on tärkeää onnistua luomaan omanlaisensa perhe ja yhteistä me-henkeä. Se ottaa oman aikansa ja vaatii sitä, että on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä monin eri tavoin. Tarvitaan arkista yhdessä oloa sekä niin sanottua laatuaikaa.
8. Ex-puolisoiden aiheuttamat hankaluudet
Varsinkin, jos eroprosessi on jäänyt kesken, aiheuttaa ex-kumppanit helposti ongelmia uudessa suhteessa ja perhemuodossa. Lasten takia ex-kumppanin kanssa olisi vähintäänkin tultava toimeen.
9. Toisen aikuisen kokemattomuus lapsiperhe-elämästä
Voi olla, että perheen toisella aikuisella ei ole lapsia tai kokemusta lapsiperhe-elämästä. Se voi tehdä omat haasteensa yhteisen taipaleen alkuun.
10. Lasten vaikeus jakaa vanhempien huomio
Lapsilla voi olla vaikeuksia jakaa vanhempien huomio kaikkien uusien perheenjäsenten kesken. Alunperin lapsia on voinut olla yksi tai kaksi ja yhtäkkiä heitä saattaakin olla yhteensä viisi. Se vaikuttaa tietenkin vanhemman huomion määrään yhtä lasta kohtaan. Ongelma on hyvin yleinen uusperheissä ja vaatii aikuisilta aikaa ja kärsivällisyyttä.
11. Sisaruskateus
Uusperheen lasten kesken voi vallita helposti sisaruskateutta. Sitä saattaa esiintyä vielä enemmän kuin ydinperheessä.
Ratkaisuja uusperheen haasteisiin
Uusperheen yhteen sovittaminen saman katon alle ei ole aina helppoa ja yksinkertaista. Siksipä ei ole aina välttämätöntä asua edes yhteisessä kodissa, vaan voi säilyttää kaksi osoitetta. Mutta, mikäli yhteenmuuttoon päädytään, tulee lapsia valmistella siihen hyvissä ajoin etukäteen ja selittää, mitä se tarkoittaa heidän elämässään.
Yhdessä perheen kesken on pohdittava, miten makuuhuoneet jaetaan. Jos osa lapsista joutuu jakamaan huoneen, on heidän hyvä saada kertoa mielipiteensä esimerkiksi joihinkin sisustusratkaisuihin. Myös yhteisistä säännöistä täytyy sopia erikseen.
On erittäin tärkeää järjestää laatuaikaa omien biologisten lastensa kanssa. Kannattaa myös hyödyntää matkat treeneihin, sieltä pois ja keskustella hankalistakin aiheista. Lasta on hyvä muistaa kehua esimerkiksi siitä, kuinka hienosti hän tänään pelasi. Kehuja tulisi osoittaa myös sitä kohtaan millainen lapsi on.
Uusperheen kannattaa luoda alusta alkaen yhteisiä muistoja, koska se parantaa yhteenkuuluvuutta ja vähentää yksinäisyyden tunteita. Yhteisiä muistoja kannattaa vaalia esimerkiksi valokuvien avulla.
Kommunikaatio on kaiken A ja O. Sen tulee toimia ja jokaisen on saatava sanoa asioihin mielipiteensä sekä kokea tulevansa kuulluksi. Siihen voi auttaa yhteiset perhepalaverit kerran viikossa.
Lasta tulee rohkaista puhumaan avoimesti ja rehellisesti tunteistaan sekä tuntemuksistaan. Lapsi tarvitsee empatiaa ja ymmärrystä hänen muuttunutta tilannettaan kohtaan. Lasta lohduttaa, jos vanhempi ymmärtää hänen tilanteensa ja sanoo ääneen esimerkiksi näin: ”Sinusta on varmaan surullista, että äidin/isän huomio jakautuu nyt niin monen lapsen kesken, kun ennen sait sen lähes kokonaan itsellesi. Teen parhaani viettääkseni kahdenkeskistä aikaa kanssasi.”
Ovatko nämä uusperheen haasteet sinulle tuttuja? Mikä olisi ratkaisu niihin?
Lähteet: Ilta-Sanomat, Love to know, MTV ja Väestöliiton hyvinvointi Oy
Teksti: Anne-Mari Valta
