Vapaaehtoisesti lapsettomat eli velat ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2010 lähtien. Tällä hetkellä noin joka neljäs parikymppinen kertoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Vuonna 2010 viisi prosenttia väestöstä ei halunnut lapsia, mutta nyt osuus on 15 prosenttia.
Mikäli syntyvyys pysyy nyt huomatulla tasolla, vuoden 2060 loppuun mennessä Suomessa kuolisi 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyisi. Syntyvyys siis vaikuttaisi vakavasti huoltosuhteeseen, eli paljonko Suomessa olisi työikäistä väestöä suhteessa vanhuksiin ja lapsiin. Sen takia syntyvyyden lasku on iso puheenaihe Suomessa tällä hetkellä.
Syitä vapaaehtoisen lapsettomuuden taustalla ovat esimerkiksi se, ettei perhe-elämä houkuta ja sitä pidetään liian raskaana. Velat eivät ole valmiita luopumaan nykyisestä elämäntyylistään, johon lapset eivät välttämättä sovi. Myös yhteiskunnan tasolla on tapahtunut asennemuutos. Nykyään on sosiaalisesti hyväksyttävämpää kertoa, ettei halua lapsia.
Helsingin uutisten haastattelema, 34-vuotias Tiia-Mari Kolehmainen on tiennyt jo nuoresta iästä lähtien ettei halua lapsia. ”Ehkä se on itsekkyyttä, mutta arvostan vapaa-aikaani. Kun tulen töistä, minulla on vapaus tehdä mitä haluan”, sanoo Kolehmainen.
Muita syitä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen ovat esimerkiksi oikean kumppanin puute. Tutkija Tiia Sorsa Väestöliitolta kertoo, että viimeisimmässä perhebarometrissä huomattiin, että myös ilmastonmuutos vaikuttaa haluttomuuteen hankkia lapsia. Tutkimusten mukaan osa kokee 2020-luvun katastrofien takia maailman sellaisena paikkana, minne ei halua tehdä lapsia.
Myös somen osuutta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen pohditaan. Tutkija Venla Bergin mukaan yksi selitys siihen voi löytyä älylaitteista, vaikka asiaa ei ole juurikaan tutkittu. ”Se on yksi vahva hypoteesi. Älylaitteet ja sosiaalinen media ovat yksi isoista globaaleista muutoksista. Ne antavat esimerkkiä siitä, miten voi tehdä kaikkea kivaa, mikä ei liity lapsiperhe-elämään”, sanoo Berg.
Ovatko lapsettomat onnellisempia kuin perheelliset?
Useat eri tutkimukset osoittavat vapaaehtoisesti lapsettomien ihmisten olevan onnellisempia kuin vanhempien, jotka elävät lapsiperhe-elämää. Mitä suurempi lapsilukumäärä, sen onnettomampia vanhempien on huomattu olevan. Esimerkiksi yhden lapsen vanhemmat ovat onnellisempia kuin kahden ja niin edelleen. Sama ilmiö on huomattu maailmanlaajuisesti.
Nyt on kuitenkin saatu uudempaa tutkimustietoa FinTerveys 2017-tutkimuksen mukana. Sen mukaan vanhemmat ovat itseasiassa tyytyväisempiä elämäänsä kuin vapaaehtoisesti lapsettomat. Yhdeksän kymmenestä pienten lasten vanhemmista koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi.
Miksi sitten tulee näin ristiriitaista tutkimustietoa? Se johtunee siitä, että onnellisuutta on itseasiassa melko vaikea mitata lomakkeen kaltaisella kysymysasettelulla. Se ei mittaa todellista onnellisuutta, jonka lapset antavat vanhemmilleen. Jäämme siis pohtimaan asiaa ja odottamaan uudenlaisia tapoja mitata onnellisuutta.
Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt? Pitäisikö yhteiskunnan mielestäsi tukea enemmän lastensaantia?
Lähteet: Helsingin uutiset, Seura, Tilastokeskus, Väestöliitto ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
