Nuorisorikollisuuden tehokkain ehkäisy alkaa kotoa

Nuorisorikollisuus on ollut Suomessa kasvussa viime vuosina. Medioissa peräänkuulutetaankin nyt vanhempien vastuuta lasten kasvatuksessa, jotta voitaisi katkaista tämä huolestuttava kehitys. Tehokkain tapa ehkäistä nuorisorikollisuuden kasvua on tukea vanhempia kasvatustehtävässään siten, että lasten ja nuorten pahoinvointi vähenee.
Poliisilla on vain rajalliset resurssit puuttua alaikäisten nuorten tekemiin rikoksiin. Moni nuori on hyvin tietoinen siitä, että niin kauan kuin hän on alle 15 vuotias, alaikäisyys suojaa häntä monella tavalla. Joissakin artikkeleissa on jopa kerrottu, että katujengit käyttävät tietoisesti alaikäisiä tietyntyyppisten rikosten tekemiseen, koska heitä ei voi asettaa oikeudessa syytteeseen samalla tavalla kuin täysi-ikäisiä.
Tällainen kehitys on hyvin huolestuttavaa. Siinä vaiheessa, kun nuori on omaksunut rikollisen elämäntyylin, on hänen ajatusmaailmaansa asian suhteen usein varsin vaikeaa muuttaa. Parasta olisi, jos nuori alunalkaenkaan ei kokisi vetoa rikolliseen elämäntapaan. Tässä kohtaa perheet ja vanhemmat voivat auttaa merkittävästi.
Nuoret tekevät nykyään enemmän rikoksia kuin aiemmin
Helsingin Sanomissa kirjoitettiin hiljattain siitä, kuinka alkuvuodesta lähtien nuorten tekemien epäiltyjen rikosten määrä on noussut merkittävästi. Nousua on ollut epäiltyjen ryöstöjen, pahoinpitelyrikosten, rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten luokissa. Poliisi toteaa, että kasvu on ollut hyvin nopeaa. Esimerkiksi pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut noin neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa, että siinä vaiheessa kun asia tulee poliisin eteen, on monessa kohtaa menty jo pieleen. Hän toteaa, että poliisi rooli on puuttua tilanteeseen silloin, kun epäilty rikos on jo tapahtunut. Rikollisuuden taustalla on kuitenkin usein nuorten lisääntynyt pahoinvointi. Tämän takia erilaiset ennalta ehkäisevät toimet ovat hyvin tärkeässä roolissa siinä, että nuorisorikollisuuden kasvu saataisiin pysähtymään.
Poliisi ja sosiaalitoimi tekevät molemmat myös ennaltaehkäisevää työtä, mutta näiden rinnalla hyvin tärkeässä roolissa on lapsen jokapäiväinen kasvuympäristö eli oma koti. Jotta vanhemmat voivat tehokkaasti auttaa lastaan oppimaan, kuinka yhteiskunnassa tulee toimia oikealla tavalla, vanhempien on ylipäätään tiedettävä, missä ja miten lapsi viettää aikaansa. Lapselta kannattaakin kysellä hänen ystäväpiiristään ja siitä, mitä kavereiden kanssa tulee päivittäin tehtyä.
Monen nuorisorikollisen taustalla on pidempään kestänyttä pahoinvointia
Jos vanhemmalle tulee tunne, että oma lapsi ei voi hyvin, on tärkeää pyrkiä auttamaan kaikin keinoin ennen kuin tilanne eskaloituu ja lasta on vaikeampi enää auttaa. Toisinaan lapsi ei pysty avautumaan pahasta olostaan vanhemmalle, mutta pystyy puhumaan ajatuksistaan helpommin ulkopuoliselle aikuiselle. Tälloin kannattaa hankkia ulkopuolista keskusteluapua. Jos vanhempi ei tiedä, minkä tahon puoleen olisi parasta kääntyä avun saamiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuollon puhelinneuvontaan, josta voidaan antaa neuvoja jatkon suhteen.
Lähde: Helsingin Sanomat
Teksti: Sonja