Moni vanhempi on kokenut turhautumista ja jopa raivoa lapsensa käyttäytyessä huonosti. Tällaiset tunteet saattavat jälkeenpäin saada vanhemman kokemaan voimakasta huonoa omaatuntoa. Kuinka vanhempi voi opetella hallitsemaan vihantunnettaan tunnemyrskyn vyöryessä päälle?
Vihantunteen syiden ymmärtäminen auttaa hallitsemaan paremmin tunnetta. Ruuhkavuosien stressin keskellä tavallisimpiin syihin voivat kuulua esimerkiksi unenpuute varsinkin lasten ollessa pieniä. Myös taloudelliset huolet, työhön liittyvä stressi, tai liian vaativat vastuut työpaikalla tai kotona voivat madaltaa ärtymiskynnystä. Kun vanhempi ymmärtää syyn stressiinsä, hänen on mahdollista miettiä tapoja, joilla elämäntilannettaan voi pyrkiä muuttamaan siten, että stressin määrä vähentyisi.
Aina vanhemman ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä sellaisia suuria elämänmuutoksia, jotka vähentäisivät stressiä. Tällaisissa tilanteissa voi kokeilla muunlaisia keinoja tunteidensa hallintaan.
Näiden vinkkien avulla voi kokeilla rauhoittaa itseään seuraavan kerran, kun höyry tuntuu tulevan korvista.
Raivon tunteen vallatessa mielen pyri irtautumaan hetkeksi tilanteesta
Jos lapsi on vanhempi ja kykenee olemaan hetken itsekseen, vanhempi voi peräytyä hetkeksi pois tilanteesta rauhoittamaan itseään. Tämä on parempi vaihtoehto kuin kontrollin menetys. Poissa ei kannata pysyä liian pitkään, mutta jo hetkellinen hapen ottaminen esimerkiksi toisessa huoneessa voi auttaa merkittävästi rauhoittamaan mieltä.
Keskity rauhoittamaan hengitysrytmiäsi laskemalla rauhallisesti kymmeneen
Stressaantuneessa mielentilassa hengitys usein kiihtyy, mikä voimistaa ahdistusta entisestään. Kun hengitystään tietoisesti hidastaa ja rauhoittaa, tämä rauhoittaa myös kehoa, mikä edesauttaa mielen rentoutumista. Kun pinna uhkaa palaa, kannattaa siis keskittyä vetämään rauhassa henkeä.
Etsi vertaistukea
Nykyään vertaistukea on nopeasti saatavilla esimerkiksi netissä erilaisten keskusteluryhmien muodossa. Toisten vanhempien kanssa jutellessa huomaa, että muut kohtaavat täsmälleen samankaltaisia haasteita, mikä helpottaa usein omaa oloa.
Fyysinen harjoittelu rentouttaa myös mieltä
Jos stressaantunut ja kiihtynyt mielentila jää pidemmäksi aikaa päälle, kannattaa koittaa rentouttaa kehoaan ja mieltään esimerkiksi urheilun avulla. Monet vanhemmat kokevat arvokkaana henkireikänä lenkillä tai kävelyllä käymisen. Tällöin mieli lepää, kun läheisyydessä ei ole muita perheenjäseniä ja samalla keho rentoutuu liikunnan ansiosta.
Ideaalista liikuntaa olisi sellainen, joka nostaa sykettä ainakin jonkin verran. Vaikka muutoin ei olisi tullut harrastettua liikuntaa, voi tämä olla hyvä hetki aloittaa uusi harrastus, jos stressi tuntuu painavan päälle. Jos muuntyyppinen liikunta ei kiinnosta, jo pelkkä kävelyllä käynti itsekseen toisen vanhemman hoitaessa lasta voi olla kullanarvoinen henkireikä. Yhden vanhemman perheessä voi pyrkiä saamaan tällaisen oman pienen vapaahetken esimerkiksi sukulaisten tai ystävien hoitaessa lasta.
Usein stressi vaikuttaa mieleen ja kehoon huomaamatta
Vanhempi saattaa havahtua siihen, kuinka uupunut hän on vasta, kun hän ei enää jaksa suoriutua arjesta. Tällaisessa tilanteessa malttikin menee jo huomattavasti helpommin kuin muutoin. Jos vanhemmasta tuntuu, että hän ei kykene hallitsemaan vihaansa lapsensa läheisyydessä, kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Apua on saatavilla, joten sitä kannattaa rohkeasti lähteä hakemaan.
Lähde: Healthline
Teksti: Sonja
