Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty paljon koulukiusaamista ja sen vaikutuksia kiusaamisen kohteena olevaan lapseen. Vastapainoksi Ylen artikkelissa entinen kiusaaja kertoo, mitkä syyt johtivat siihen, että hän alkoi kiusaamaan ja mikä hänen näkemyksensä mukaan olisi ollut tehokkain tapa estää kiusaamista.
Entinen kiusaajalapsi kertoo, että hänen kotiolonsa olivat hyvin turvattomat ja epävakaat, eikä hän oppinut kotonaan esimerkiksi tunnetaitoja juuri lainkaan. Hänen oma äitinsä puhui kotona hänelle hyvin epäkohteliaaseen sävyyn ja näin hän oppi jo lapsena, että muille voi puhua tähän tyyliin.
Lapset oppivat käyttäytymismallit kotoaan
Jos vanhemmat itse eivät hallitse tunnetaitoja tai peruskohteliaisuutta muita ihmisiä kohtaan, ei heidän lapsillaankaan ole hyviä mahdollisuuksia oppia näitä taitoja. Päiväkodissa voidaan yrittää opettaa lasta, mutta päävastuu lapsen kasvatuksessa on omilla vanhemmilla.
Varsinkin jos kyseessä ovat hyvin pienet lapset, on hyvä, että yhteiskunnan lait suojaavat myös kiusaavaa lasta siten, että rangaistuksen sijaan häntä pyritään auttamaan. Jossakin vaiheessa lapsen kuitenkin voi jo olettaa ikänsä puolesta ymmärtävän, kuinka suurta haittaa esimerkiksi henkinen ja fyysinen väkivalta aiheuttavat hänen uhrilleen. Vaikka kiusaajaa tulee ymmärtää ja pyrkiä myös auttamaan, tämä ei voi tapahtua uhrin kustannuksella.
Kiusaajat: Näin kiusaaminen voisi loppua
Moni entinen kiusaaja ehdottaa, että heti ensimmäisen kiusaamistapauksen tullessa ilmi voisi pyrkiä aktiivisemmin ensin selvittämään, mistä kiusaaminen johtuu. Kiusaavan lapsen käyttäytyminen voi olla oire hänen huonoista kotiolosuhteistaan. Lastensuojelu voisi myös monen entisen kiusaajan mielestä tulla mukaan kuvioon jo nykyistä aiemmin. Tämä auttaisi erityisesti silloin, jos kiusaavan lapsen kotioloissa on vakavia puutteita.
Jos kiusaavan lapsen käyttäytymisongelmat ovat seurausta hänen kotiolosuhteistaan, käytöksen parantaminen usein edellyttäisi, että olosuhteet myös kotona muuttuisivat. Tämän takia olisikin tärkeää muiden toimien lisäksi ottaa kiusaajan vanhemmat vielä aiempaakin konkreettisemmin mukaan asian käsittelyprosessiin heti alusta alkaen.
Olisi tärkeää miettiä keinoja, joiden avulla perhettä voitaisiin velvoittaa parantamaan lapsen kasvuympäristöä myös sellaisessa tilanteessa, jossa vanhemmat suhtautuvat välinpitämättömästi esimerkiksi koululta annettuihin neuvoihin. Jos kiusaavan lapsen perheen kotioloja pystyttäisiin kohentamaan tehokkaammin jo aikaisemmin, tätä kautta lastensuojelun tarve saattaisi myös osaltaan vähentyä.
Vaikka vanhemmat eivät voi täydellisesti vaikuttaa siihen, minkälainen elämänpolku heidän lapsilleen kehittyy, vanhemmilla on silti suuri vastuu sen suhteen, minkälaisen uuden ihmisen he kasvattavat yhteiskuntaan. Jos vanhemmat suhtautuvat kasvatusvelvollisuuteensa välinpitämättömästi tai jos heillä itsellään ei ole tarvittavia taitoja hoitaa lapsen kasvatusta, tällöin yhteiskunnan pitäisi kyetä tulemaan apuun tilanteeseen nykyistä nopeammin, ennen kuin lapsi on ehtinyt kasvaa haitallisista olosuhteissa joskus jopa koko lapsuutensa ajan, minkä jälkeen mielen haavoja ja käytösongelmia onkin jo huomattavasti vaikeampaa korjata.
Lähde: Yle
Teksti: Sonja
