Kuvakortit lapsen sanallisen ohjeistamisen tukena

Kuva: Pexels/ Nicola Barts

Kuvakortteja voidaan käyttää puheen ja sanattoman viestinnän rinnalla lapsen kanssa. Tätä kutsutaan kuvakommunikoinniksi. Kuvakorteilla voidaan selkeyttää asioita, joiden ymmärtämisessä on muutoin haasteita. Kuvakortit tukevat myös lapsen puheen ja kielen kehittymistä sekä toimivat muistin tukena.

Kuvakortit ovat erityisen tärkeitä puhevammaisille, mutta niistä on todettu olevan paljon hyötyä myös lapsille, joilla on haasteita keskittymisen kanssa. Kuvat kuitenkin innostavat kaikkia lapsia, riippumatta siitä, onko heillä kielellisiä vaikeuksia vai ei.

Kuvakortteja voidaan hyödyntää vuorovaikutuksessa sekä kommunikoinnissa. Vaikka lapsi ei vielä ymmärtäisi kuvien merkitystä, kannattaa niitä silti käyttää kommunikointitilanteissa. Lapsi oppii kuvien merkitykset pikkuhiljaa, kun niitä käytetään. Viestinnässä voi käyttää yksittäisiä kortteja tai useamman kortin sarjaa.

Kuvakorttien käytössä aikuiselta vaaditaan aktiivisuutta, jotta lapsella on mahdollisuus painaa mieleensä kuvien merkitykset. Toisin sanoen kuvakorttien tulisi olla luonnollinen osa arkea, jotta kuvien avulla kommunikoimaan opetteleva lapsi oppisi niitä ymmärtämään.

Kuten lapsi oppii puhutun puheen kuuntelemalla muita, myös kuvakorttien merkitys opitaan vain käyttämällä niitä toistuvasti. Ajan myötä lapsi oppii yhdistämään kuvat ja sanat toisiinsa. On kuitenkin muistettava ottaa huomioon, että sama kuva voi merkitä monia eri asioita. Esimerkiksi puhelimen kuva voi merkitä toiselle soittamista ja toinen puolestaa ymmärtää saavansa pelailla tai katsoa ohjelmia.

Näin kuvakortit toimivat arjessa

Kuvakorteista voi olla tehtynä erilaisia kokonaisuuksia arjen eri tilanteisiin tai paikkoihin, kuten kotiin ja päiväkotiin. Korttien toteuttamiseen voi käyttää mielikuvitusta. Niistä voi tehdä esimerkiksi taulun tai helposti mukana kulkevan viuhkan. Kuvat voivat olla vaikka itse piirrettyjä, lehdistä leikattuja tai tulostettuja.

Koko päivän toimintoja havainnollistamaan voidaan luoda päiväjärjestys kuvista. Tämä tarkoittaa tavallaan samaa kuin lukujärjestys koulussa, mutta se selkeyttää kuvien kautta päivän kulkua. Kuvista voi löytyä aamutoiminnot, kuten hampaiden harjaus, aamupala ja vaatteiden pukeminen.

Päiväjärjestyksen lisäksi tarkempia kuvakortteja käytetään arjen toiminnoissa, kuten siirtymätilanteissa. Ulos lähdettäessä lapselle voidaan näyttää ulkovaatteiden kuvia siinä järjestyksessä, kuin ne tulee pukea. Ensimmäisillä kerroilla aikuisen tulee selkeästi osoittaa lapselle, mitä kuvalla tarkoitetaan. Esimerkiksi pipon kuvaa näyttäessään, aikuinen pukee lapselle pipon päähän.

Myöhemmin lapsi osaa itse yhdistää vaatteen kuvan ja pukemisen toisiinsa. Kuva auttaa lasta muistamaan, mikä oli kerrotun sanan tarkoitus. Siirtymätilanteissa voi käyttää apuna lisäksi ”ensin-sitten”-kortteja. Esimerkiksi ensimmäisellä kuvalla voidaan kertoa lapselle, että hänen tulisi käydä vessassa ja toisella kuvalla ilmaistaan, että sitten mennään ulos.

Arjen perustoimintojen lisäksi kuvakortteja voidaan käyttää myös leikeissä. Leikkiminen on lapsille ominainen tapa toimia ja oppia uusia asioita. Kuvakorttien käyttö kannattaakin aloittaa leikin varjolla. Kortit auttavat lasta hahmottamaan, mitä häneltä odotetaan ja lisäksi niistä saa ideoita leikkeihin. Samalla kuvat tasavertaistavat erilaisia lapsia toiminnassa.

Onko kuvakortit sinulle ennestään tuttuja? Voisiko niistä olla apua teidän arjessanne?

Lähteet: Aivoliitto, Papunet, Siunsote YLE

Teksti: Anne-Mari Valta

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.

    Array
(
    [0] => thumbnail
    [1] => medium
    [2] => medium_large
    [3] => large
    [4] => 1536x1536
    [5] => 2048x2048
    [6] => vp_sm
    [7] => vp_md
    [8] => vp_lg
    [9] => vp_xl
    [10] => vp_sm_popup
    [11] => vp_md_popup
    [12] => vp_xl_popup
)