Tunnetko jo erilaiset unikoulumenetelmät?

Jos vanhempi kokeilee yhtä unikoulua ja se ei tunnu toimivan oman lapsen kohdalla, ei toivosta missään nimessä tarvitse luopua. Unikouluja on useita erilaisia ja kun riittävästi kokeilee, useimmiten niiden joukosta löytyy juuri omalle lapselle sopiva taktiikka. Tunnetko erilaiset unikoulumenetelmät?

Vauvat ovat erilaisia. Joku voi oppia helposti nukkumaan pitkät yöunet rauhallisesti, siinä missä toiselle nukkuminen voi osoittautua hyvin haasteelliseksi. Millaisia kotiunikoulumenetelmiä sitten voisi kokeilla oman lapsen kanssa? Kaikille unikouluille on yhteistä se ajatus, että jos lapsi itkee silloin, kun häntä laitetaan nukkumaan, lapsen luokseen mennään eikä hänen anneta itkeä yksinään. Vanhempi auttaa lasta oppimaan rauhoittamaan itse itseään siten, että lapsi lopulta osaa itse auttaa itseään nukahtamaan, eikä enää ole niin riippuvainen vanhemman läsnäolosta.

Vaikka tilanne olisi ollut hyvin haastava, unikoulu voi auttaa nopeastikin saamaan aikaan positiivisia muutoksia. Vanhemman on kuitenkin oltava johdonmukainen siinä vaiheessa, kun unikoulu käynnistyy. Tilanteiden on toistuttava aina samanlaisina, jotta lapsi oppii luottamaan siihen, että hän on turvassa ja oppii ennakoimaan tulevaa.

Tassu-unikoulu

Tässä unikoulussa lapsi laitetaan sänkyyn siinä vaiheessa, kun hän on vielä hereillä, mutta selvästi uninen. Tämän jälkeen vanhempi poistuu. Jos lapsi alkaa itkeä, hänen luokseen mennään ja laitetaan käsi hänen selkänsä päälle. Kättä pidetään paikallaan, kunnes lapsi rauhoittuu. Tarvittaessa hänet voi nostaa syliin rauhoittumaan ja silitellä, mutta hänen ei tule antaa nukahtaa syliin.

Tuolimenetelmä

Tuolimenetelmässä lapsi laitetaan sänkyyn valveilla ja vanhempi istuu hänen viereensä tuolille. Lasta lohdutetaan puhumalla, mutta ei nosteta syliin. Seuraavina öinä tuolia siirretään aina kauemmaksi lapsen sängystä, kunnes lopulta vanhempi on lapsen huoneen ulkopuolella.

Vanhempi lapsen huoneessa

Tässä menetelmässä vanhempi nukkuu lapsen vuoteen vieressä patjalla. Jos lapsi itkeskelee yöllä, vanhempi voi teeskennellä nukkuvaa ja yrittää olla reagoimatta lapseen. Viikon kuluttua vanhempi voi siirtyä nukkumaan omaan huoneeseensa.

Suunnitellut heräämiset

Tässä menetelmässä vanhempi laittaa muistiin viikon ajan lapsen tyypilliset yöheräilyajat. Kun unikoulu alkaa, vanhempi herättää lapsen noin 15-30 minuuttia ennen hänen tyypillistä yöheräämisaikaansa. Lapsi rauhoitetaan tämän jälkeen uneen samoin kuin hänet ennenkin on rauhoitettu. Näin jatketaan muutama päivä, minkä jälkeen siirretään herätysaikaa puoli tuntia myöhemmäksi. Näin jatketaan taas muutama päivä. Herätysaikaa siirretään tällä lailla koko ajan eteenpäin lähemmäs lapsen normaalia aamuherätysajankohtaa, kunnes se lopulta saavutetaan.

Onnistuakseen unikoulu edellyttää vanhemmalta kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Jos vanhempi on itse hyvin väsynyt, hän saattaa olla kireämpi, minkä lapsi vaistoaa. Vanhemman kannattaakin pyrkiä varmistamaan oma riittävä lepo, jotta hän voi kärsivällisesti auttaa ja tukea lasta unikoulun aikana.

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Teksti: Sonja