Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä kuin koskaan ennen. Siksi myös moni nykypäivän vanhempi kärsii masennuksesta, ahdistuneisuushäiriöstä, neurooseista tai peloista. Koska lapset ottavat kaikessa mallia vanhemmistaan, on hyvin luonnollista, että vanhempi murehtii siirtävänsä esimerkiksi oman ahdistuneisuutensa lapselleen. Mitä asian ehkäisemiseksi voi tehdä?
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ja heidän selviytymistrategioistaan suhteessa negatiivisiin tunteisiin. Se miten vanhemmat käsittelevät omaa ahdistustaan ja masennustaan, vaikuttaa pysyvästi heidän lapsiinsa. Vanhemman ahdistus tai masennus ei ole välttämättä aina huono asia lapsen kannalta, vaan se voi olla oiva tilaisuus opettaa lapselle hyödyllisiä taitota ja asioita.
Tutkimusten mukaan lasten ahdistuneisuuteen vaikuttavat esimerkiksi geneettiset, biologiset, psykologiset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Mikäli vanhempi ei käsittele omaa ahdistuneisuuttaan tai mielisairauttaan ja keskustele siitä avoimesti lapsensa kanssa, voi siitä tulla perusta lapsen mielenterveydelle negatiivisessa valossa.
Tutkimukset myös osoittavat, että vanhemmat, jotka yrittävät välttää ahdistusta pysyttelemällä poissa sitä laukaisevista tekijöistä, voivat siirtää saman pelon lapseen. Näin vanhempi näyttää epäsuorasti lapselle, että nuo laukaisevat tekijät ovat jotain vaarallista tai pelottavaa. Myös ylisuojelevan ja ylikontrolloivan vanhemman lapsilla on suurentunut riski saada ahdistuneisuushäiriö.
Keinoja olla siirtämättä omia pelkoja ja ahdistusta lapselleen
1. Avoin keskustelu
Vanhempi saattaa herkästi yrittää tukahduttaa ikäviä tunteitaan, kuten ahdistusta, pelkoa, jännitystä ja niin edelleen. Lapset ovat kuitenkin taitavia havaitsemaan pienetkin vivahteet vanhempien elekielestä ja muusta ei-sanallisesta viestinnästä. Se voi paisuttaa ongelmia suuremmaksi kuin ne ovat, joten on erittäin tärkeää olla lapselleen avoin negatiivisista tunteista ja mielenterveysongelmista. Lapsille tulee kertoa asioista ikätasoon sopivalla tavalla ja antaa konkreettisia esimerkkejä, jottei asiat jäisi leijumaan abstraktina ilmoille.
2. Omien selviytymisstrategioiden tarkasteleminen
Pohdi omia selviytymisstrategioitasi: Ovatko ne enimmäkseen haitallisia vai hyödyllisiä? Jos ne ovat haitallisia, kuten vetäytyminen omiin oloihin tai malttinsa menettäminen, niin mieti, mitä keinoja voisit kokeilla sen sijaan. Mistä keinoista olisi apua itsellesi ja lapsellesi?
Parempia selviytymiskeinoja ovat esimerkiksi asioista keskusteleminen luotettavan ystävän tai terapeutin kanssa, luova puuhastelu, päiväkirjan kirjoittaminen, liikunta ja hengitysharjoitukset. Kannattaa pohtia etukäteen, mitä hyödyllistä strategiaa aikoo käyttää seuraavalla kerralla, kun tuntee olonsa ahdistuneeksi tai masentuneeksi.
3. Positiivisena mallina oleminen lapselle
Lapset imevät vanhemmista mallia kuin pesusienet. Se on hyvä muistaa kaikessa olemisessaan ja tekemisissään. Siksi vanhemman on niin tärkeää käsitellä omia ongelmiaan esimerkiksi terapiassa ja pohtia omia selviytymisstrategioita, koska hän toimii mallina lapselle.
4. Tunteiden sanoittaminen
Vanhemman on hyödyllistä sanoittaa kaikenikäisille lapsille omia tunteitaan. Näin lapsikin oppii nimeämään omia tuntemuksiaan ja voi oppia ymmärtämään niitä paremmin. Vanhempi voi sanoa esimerkiksi näin: ”Minua jännittää huominen esiintyminen töissä, mutta sen takia valmistaudun siihen niin hyvin kuin mahdollista, jotta selviän paremmin.”
5. Viikottaiset perhepalaverit
Viikottaiset perhepalaverit ovat tarpeellisia. Kannattaa kokeilla pitää säännöllisesti kerran viikossa perhepalaveria, jossa varataan aikaa kuulumisten vaihdolle ja mielenterveyteen liittyvistä asioista keskustelemiselle. Viikkopalavereissa voit kannustaa lapsia puhumaan avoimesti esimerkiksi siitä, mistä he ovat eniten huolissaan tai, mitä muuta heidän mielen päällään on. Voitte myös pohtia yhdessä tapoja hallita stressiä ja ahdistusta.
6. Ammattiapu
Ammattiapu on erittäin tärkeä osa mielenterveysongelmien hoitoa. Sen avulla pääset purkamaan omaa ahdistusta ja masennusta tai neurooseja ja puuttumaan niiden juurisyihin. Lisäksi voit saada keinoja käsitellä paremmin vaikeita tunteita. Sillä on myös myönteisiä vaikutuksia lapsellesi, kun lapsi huomaa, että vanhempi pystyy käsittelemään hankalia tunteita ja mielenterveysongelmia terveellä tavalla.
Miten sinä käsittelet ahdistusta ja stressiä? Oletko opettanut noita tärkeitä taitoja lapsellesi?
Lähteet: Motherhood, Parents together
Teksti: Anne-Mari Valta
