Valtaosa lapsista ja nuorista kulkee kouluun aktiivisilla tavoilla läpi vuoden, jos koulumatka on alle viisi kilometriä. Jos huoltaja vie lapsen autolla kouluun, on taustalla usein tiettyjä syitä.
Huoltajat kuljettavat lapsia ja nuoria kouluun lyhyidenkin matkojen päästä henkilöautolla, koska koulu sijaitsee kätevästi heidän työmatkansa varrella ja samalla varmistuu, että lapsi pääsee ajoissa kouluun. Tämä on yleisin syy, miksi huoltajat vievät lapsia ja nuoria kouluun autolla, osoittaa Fiksusti kouluun -ohjelman julkaisema selvitys.
Toinen yleinen syy on huono sää tai talvi, jolloin myös moni pääasiassa aktiivisilla kulkutavoilla kouluun kulkeva lapsi hyppää huoltajien kyyditettäväksi. Muita syitä kuljettaa lapsia ja nuoria kouluun olivat harrastukset, painavat kantamukset, esikoululaisen kuljettaminen samaan koulurakennukseen ja terveydelliset syyt. Vain 20 prosenttia huoltajista kertoi lapsen tai nuoren henkilöautolla kulkemisen syyksi sen, että kouluun on liian pitkä matka.
”Koulumatkan pituus ei ollut yleinen huoltajien antama syy lapsen tai nuoren henkilöauton kyydillä kulkemiselle, koska useimmilla lapsilla ja nuorilla henkilöautolla kulkeminen oli toinen kahdesta pääasiallisesta kulkutavasta”, Marianne Turunen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä kertoo.
”Toinen pääasiallinen kulkutapa oli yleensä kävely tai pyöräily. Erityisesti huonolla säällä ja talvisin lapset kulkivat henkilöautolla sellaiset matkat, jotka he toisenlaisissa olosuhteissa kulkivat aktiivisella kulkutavalla”, hän lisää.
Selvityksen mukaan lapset ja nuoret usein myös itse halusivat kulkea autolla. Fiksusti kouluun -ohjelman aikaisemmin tekemistä kulkutapaselvityksistä selviää, että usein lapset pääsevät aamuisin auton kyydillä kouluun, mutta iltapäivällä kulkevat aktiivisesti koulusta kotiin, kun huoltajat ovat töissä.
Huoltajan esimerkillä on suuri merkitys
Lasten ja nuorten koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika. Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn ja henkilöautolla ja julkisella liikenteellä kuljetut matkat lisääntyvät, sillä sekä pyöräilystä että kävelystä siirrytään moottoriajoneuvokyyteihin.
Lapsista ja nuorista 85 prosenttia kulkee aktiivisilla tavoilla alle viiden kilometrin koulumatkan syksyisin ja keväisin, kun taas talvisin määrä laskee 70 prosenttiin. Lisäksi selvityksessä 26 prosenttia huoltajista ilmoitti henkilöauton vähintään yhdeksi lapsen tai nuoren kulkutavaksi talvisin ja syksyllä ja keväällä sama osuus oli 18 prosenttia.
Selvitys osoitti myös, että jos huoltaja itse kulkee työ- tai opiskelumatkansa pääasiallisesti aktiivisesti, kulki hänen lapsensakin yleisemmin koulumatkansa kävellen tai pyöräillen.
”Tämäkin alleviivaa sitä, että aikuisilla on suuri vaikutus lapsen ja nuoren kulkemiseen. Aktiivinen elämäntapa omaksutaan jo lapsuudessa, jos se on aikuisillekin arkea”, Sanna Ojajärvi Fiksusti kouluun -ohjelmasta sanoo.
”Perheiden arki vaikuttaa toiseenkin suuntaan: kiire, sade, pimeä ja kylmä aamuisin ovat herkästi syitä hypätä auton kyytiin, vaikka koulumatka iltapäivällä on helposti käveltävä. Kyselyssä toissijaiseksi ilmoitettu kulkumuoto muuttuu arjen kiireessä huomaamatta yleiseksi”, hän jatkaa.
Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin -raporttiin vastasi 709 esikoululaisten ja 1.–9.-luokalla olevien lasten ja nuorten huoltajaa lokakuussa 2022. Kyselylinkki lähetettiin Fiksusti kouluun -ohjelmaan rekisteröityneille kouluille kahdeksassa kunnassa, missä koulujen rehtorit välittivät sen edelleen oppilaiden huoltajille. Vastauksia tuli yhdeksästä koulusta seitsemästä eri kunnasta.
Teksti: Miia
