Kahvia voi juoda myös illalla, jos geenit ovat kohdillaan!

selective focus photo of a woman holding a white coffee mug
Kuva: Daiga Ellaby

Ruuhkavuosien keskellä kahvi on monen vanhemman jaksamisen salaisuus. Uudessa tutkimuksessa on nyt selvinnyt, että kofeiinin vaikutus elimistöön määräytyy osittain geenien perusteella. Jotkut vanhemmat voivatkin surutta juoda kahvia vielä myöhään illalla eikä se vaikuta heidän yöuniinsa. Toiset joutuvat tyytymään aamu- tai iltapäiväkahviin, sillä myöhään nautittu kahvi saattaa viedä yöunet kokonaan.

Monessa lapsiperheessä rentoutumishetkien määrä on vähäinen lasten ollessa pieniä. Aina on jotain tehtävää: joko kotona tulisi siivota, lapsia hoitaa ja töitäkin pitäisi ehtiä tekemään. Ei ole ihme, että monen vanhemman salainen ase kiireessä jaksamiseen on päivittäinen kahvikuppi tai muutama.

Jos pitää kahvin mausta ja saa kahvista lisää energiaa, on ihanaa pystyä nauttimaan kupponen vielä päivän päätteeksi. Toiset pystyvät juomaan kahvia vielä myöhään illalla ilman, että se vaikuttaa yöuniin. Jos sen sijaan kuuluu henkilöihin, jotka menettävät yöunensa liian myöhään iltapäivällä nautitun kahvin takia, joutuu sinnittelemään loppupäivän ilman kofeiinin antamaa lisäapua.

Helsingin Sanomissa kerrotaan, että nyt tutkimuksissa on selvinnyt, että kofeiinin vaikutus elimistöön määräytyy osittain geenien perusteella. Kahvin erilainen vaikutus eri ihmisiin määräytyy tietyn geenin muodosta, joka on vastuussa kofeiinin hajottamisesta elimistössä. Toisilla ihmisillä tämä geeni hajottaa kofeiinin jo parissa tunnissa, siinä missä toisilla prosessiin kuluu jopa 8 tuntia.

Tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla ihmisistä on geenimuoto, joka hajottaa nopeasti kofeiinia ja 40 prosentilla vastaavasti geenimuunnos, joka hajottaa kofeiinia hitaasti. 10 prosentilla ihmisistä kofeiinin hajoaminen on aivan erityisen hidasta. Nämä erot ihmisten välillä selittävät osaltaan, miksi toiset voivat juoda kahvia myöhään illalla, siinä missä toiset kokevat olonsa levottomaksi iltaisin, jos ovat juoneet kahvia iltapäivällä.

Helsingin Sanomien haastattelussa farmakologian emeritusprofessori Hannu Raunio toteaa, että ihmisen oma tuntemus kahvin vaikutusajan pituudesta on kuitenkin paljon tarkempi mittari kuin esimerkiksi geenitesti.

“Aivojen unihiekka” aiheuttaa väsymyksen tunteen

Hannu Raunion mukaan suurin merkitys kofeiinin vaikutuksen kannalta on aivoissa sijaitsevilla adenosiinireseptoreilla, jotka sitovat kofeiinia. Adenosiinia kutsutaan “aivojen unihiekaksi”, koska sen sitoutuminen adenosiinireseptoreihin aiheuttaa väsymyksen tunteen. Kun kofeiini sitoutuu adenosiinireseptoreihin, väsymyksen tunne vähenee. Eri ihmisten aivoissa on erilaiset määrät reseptoreja ja niitä voi elämän aikana syntyä lisää esimerkiksi runsaan kahvinjuonnin seurauksena, Raunio sanoo.

Käytännössä ei ole keinoja mitata, kuinka paljon adenosiinireseptoreja tietyn ihmisen aivoissa on. Reseptorien ja niiden kofeiiniherkkyyden tutkiminen on siksi hyvin vaikeaa. On kuitenkin havaittu, että jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa elimistön kykyyn hajottaa kofeiinia. Samanlainen vaikutus vaikuttaa tutkimusten valossa olevan myös tupakoinnilla. Tästä johtuen tupakoitsijat eivät usein ole kovin herkkiä kofeiinin vaikutukselle. Raunio kertoo myös, että aivot sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön eli esimerkiksi siihen, että ihminen juo enemmän kahvia kuin aiemmin.

Pystytkö sinä juomaan kahvia vielä myöhään illalla?

Lähde: Helsingin Sanomat

Teksti: Sonja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.