Monien vanhempien pelkona on, että oma lapsi jossakin vaiheessa kokeilee huumeita. Hyvässäkin perheessä kasvanut nuori voi ajautua käyttämään huumeita. Kun lapsi on nuori, vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa hänen asenteisiinsa huumeita kohtaan ja siten edesauttaa sitä, ettei lapsi kiinnostuisi niistä myöhemmällä iällä.
Lehdissä on kirjoitettu paljon nuorten aikuisten huumeiden viihdekäytöstä. Monet nuoret aikuiset saattavat ajatella, että pari kertaa kuukaudessa tapahtuva huumeiden käyttö viikonloppuna juhlimisen yhteydessä ei ole iso asia. Kyseessä ovat kuitenkin aineet, jotka vaikuttavat voimakkaasti keskushermostoon. Jos käyttö on jatkuvaa, aine väistämättä vaikuttaa aivoihin. Jos nuorella on jo valmiiksi piileviä taipumuksia mielenterveysongelmiin, tällöin harvakseltaankin tapahtuva huumeiden käyttö voi laukaista vakavan mielenterveysongelman.
Jos nuori on jo lapsuudenkodissaan oppinut, kuinka huumausaineet vaikuttavat aivoihin ja minkälaisia riskejä pieneenkin käyttöön liittyy, todennäköisyys hänen ajautumiseensa ongelmakäyttäjäksi saattaa tämän ansiosta pienentyä. Nuorta ei tarvitse ryhtyä pelottelemaan ylenmäärin huumeiden varoilla, vaan asiasta voi keskustella asialliseen tyyliin.
Nuoren on tärkeää ymmärtää, että huumausaineen jatkuva käyttö tuhoaa arvokkaita aivosoluja, mikä johtaa pidemmän päälle kognitiivisten toimintojen väistämättömään heikentymiseen. Jos nuori on kunnianhimoinen liittyen työelämään ja tulevaan uraan, vanhempi voi käyttää tätä motivaattorina jutellessaan nuoren kanssa huumeiden negatiivisista vaikutuksista. Jos nuoren suunnitelmissa on esimerkiksi akateeminen ura tai mikä tahansa ammatti, joka edellyttää tarkkaavaisuutta ja loogista ajattelua, kognitiivisten toimintojen heikentyminen voi vaarantaa tämän tulevaisuuden haaveen.
Vanhempien suhtautuminen huumeisiin toimii esimerkkinä lapselle
Jos vanhemmat itse suhtautuvat huumausaineisiin positiivisesti ja vähättelevät niiden riskejä, on todennäköistä, että heidän lapsensakin omaksuvat samankaltaisen ajattelutavan. Vanhemmat ovat usein tietoisia siitä, että pahimmassa tapauksessa huumausaineet voivat syöstä ihmisen elämän kokonaan raiteiltaan. Omalle lapselleen kukaan vanhempi ei toivo tällaista kohtaloa. Vaikka oma suhtautuminen huumausaineisiin olisikin lepsu tai jopa myönteinen, vanhempi voi käyttää motivaattorina ajatusta siitä, että ei halua lapsensa tulevaisuuden vaarantuvan. Vaikka oma asenne huumeita kohtaan olisi neutraali tai jopa positiivinen, vanhemman kannattaa varoa, ettei välitä tällaista asennetta lapselleen tämän turvallisuuden takia.
Jos vanhemman oma elämänhallinta on heikko ja suhtautuminen huumeisiin positiivista, hän ei usein ole kykeneväinen varomaan oman asenteensa välittämistä lapsilleen. Pahimmassa tapauksessa vanhempi saattaa jopa rohkaista lasta huumeiden käyttöön tai käyttää huumeita lapsen kanssa. Tällaisessa tilanteessa lapsi on hyvin suojattomassa asemassa, sillä lapsi omaksuu usein kyseenalaistamatta vanhemman hänelle tarjoamat opit.
Vasta myöhemmällä iällä lapsi pystyy itsenäisesti muodostamaan omia mielipiteitään eri asioista. Tällöin lapsi saattaa taaksepäin katsoessaan joskus jopa ryhtyä vihaamaan vanhempiaan, jos hän kokee, että nämä ovat vastuuttomasti antaneet hänelle vääränlaisen mallin, joka on vaikeuttanut hänen elämäänsä. Vanhempien kannattaakin pysähtyä miettimään näitä asioita siinä vaiheessa, kun lapsi on vielä nuori ja on mahdollista oman esimerkkinsä avulla vaikuttaa hänen tulevaisuuteensa positiivisella tavalla.
Ei vielä kommentteja