Lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Tarvittaessa viranomaisella on kuitenkin velvollisuus tukea vanhempia kasvatustehtävässään, ja tilanteen vaatiessa ohjata lapsi ja perhe lastensuojelun piiriin.
Lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa, mutta miten lastensuojelu todella toimii? Siihen liittyy paljon vääriä käsityksiä.
”Monella tuntuu olevan käsitys, että lastensuojelu vain ottaa lapsia huostaan täysin ilman syytä. Tämähän ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Vääriä käsityksiä on paljon. Ja myös systeemissä on paljon sudenkuoppia”, toteaa Perhekuntoutuskeskus Lausteen kouluttama kokemusasiantuntija Anu Kokko MTV Uutisten haastattelussa.
Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan tässä sitä, että Kokon lapsi on sijoitettuna sijaisperheeseen. Kokon lapsi on ollut samassa perheessä sijoitettuna alle vuoden ikäisestä lähtien, eikä perheen jälleenyhdistäminen ole todennäköistä.
Kokko kertoi MTV Uutisille olevansa huolissaan siitä, että monet eivät hae apua, vaikka olisivat avun tarpeessa. Lastensuojelu aiheuttaa ihmisissä monin tavoin pelkoa.
”Jos olet lastensuojelun asiakas, sinulla on tietynlainen leima otsassasi: huono vanhempi. Monella tuntuu olevan käsitys, että lastensuojelun asiakkuus tarkoittaa automaattisesti huostaanottoa. Tämän takia monet apua tarvitsevat eivät uskalla apua hakea”, hän kommentoi.
Lastensuojelun sudenkuopat
Kokemusasiantuntijan mukaan lastensuojelu tarvitsisi lukuisia parannuksia sekä korjausliikkeitä. Kokko on käynyt läpi lastensuojelun sudenkuoppia, joista hän on laatinut listan yhdessä kollegojensa kanssa. Asiantuntijat nostivat esiin seuraavat sudenkuopat:
- Perheiden omaa dynamiikkaa ei huomioida, vaan sen pitäisi olla viranomaisen määrittelemän mukainen
- Jos asiakas ei tunne jotakin tukimuotoja oikeaksi ja kieltäytyy siitä, hänet leimataan hankalaksi ja yhteistyökyvyttömäksi sekä viranomaisvastaiseksi
- Vääriä palveluja annetaan väärään aikaan
- Tietämys on riittämätöntä nepsy-lapsista ja nepsy-vanhemmista
- Aikaa on liian vähän, jotta voisi paneutua oikeasti perheen tarpeisiin
- Aikaa on liian vähän tutustua perheeseen, jolloin perheet ovat vain toisten tekemiä korjauksia papereissa
- Sijoituksen toteutuessa vanhempi jää vaille tukea
Kokko toteaa MTV Uutisten haastattelussa, että perheiden tarpeita ei huomioida osittain valtavan kiireen ja työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi. Työntekijät eivät ehdi tutustua perheeseen, eikä perehtyä heidän ongelmakohtiin.
”Lehdissä on paljon kirjoitettu lastensuojelun kriisistä ja se on monin paikoin todella paha. Joudutaan käyttämään ”vuokratyövoimaa”. Miten vuokraihmiset voivat tuntea perheen”, Kokko kysyy.
Kokko nostaa haastattelussa esiin myös lastensuojelun arjessa nähtävän valta-aseman: jos työntekijä kokee jonkin tavan oikeaksi tavaksi toimia, mutta asiakas ei ole samaa mieltä, saa hän helposti hankalan ihmisen leiman itseensä. Asiakkaita voidaan joskus pelotella lapsen sijoituksella, jos avohuollon tukitoimia ei oteta vastaan. Sijoitus ei ole ainoa keino hoitaa lasta, mutta näin kuitenkin usein tapahtuu.
”Sijoitusta käytetään usein myös ”hoitokeinona”, jos lapsella on vaikka mielenterveys- tai päihdeongelmia. Ja tämä on iso kehityksen paikka”, Kokko sanoo.
Lähde: MTV Uutiset
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja