Lapset altistuvat päivittäin suurelle määrälle erilaista tietoa. Informaatiota tulee erilaisten viestien ja kuvien muodossa jatkuvalla syötöllä. Siinä missä aiemmin täytyi nähdä vaivaa tiedonsaannin eteen, nykyään tietoa saa napinpainalluksella verkosta. Tiedon saanti yksinään ei kuitenkaan riitä. On myös pystyttävä arvioimaan kriittisesti, onko tieto paikkansapitävää ja mikä tiedonlähde on luotettavin.
Yhteiskunnassa on vaikeaa toimia, jos ei osaa arvioida, kuinka luotettavaa erilaisten tietolähteiden tarjoama tieto on. Kriittinen ajattelukyky on edellytys muun muassa monien alojen opiskelulle ja opintojen jälkeen työelämässä pärjäämiselle.
Näin on erityisesti silloin, jos lapsi suuntautuu myöhemmin elämässään sellaiselle uralle, jossa hänen on pystyttävä arvioimaan kriittisesti vastaanottamaansa tietoa ja tekemään vastuullisia päätöksiä sen perusteella. Monilla akateemisilla aloilla työskentelevät henkilöt ovat jatkuvasti uusien asioiden äärellä, eikä uusia kestäviä innovaatioita voi syntyä, jos ei ole kyennyt arvioimaan tutkimuksen pohjana olevan informaation todenperäisyyttä.
Vaikka lapsi ei suuntautuisikaan akateemiselle uralle, kriittistä ajattelutaitoa tarvitaan aikuisena käytännössä kaikilla elämän osa-alueilla. Kriittinen ajattelu on pohjana ongelmanratkaisukyvylle ja kyvylle tehdä oikeita päätöksiä stressaavissa tilanteissa. Jos näitä taitoja ei ole, elämästä voi tulla monessa mielessä hyvin vaikeaa. Kriittisen ajattelukyvyn ja arvioinnin puute voi vaikeuttaa myös merkittävästi ihmissuhteita nuoruus- ja aikuisiällä.
Mitä kriittisellä ajattelulla tarkkaan ottaen tarkoitetaan?
Kriittisellä ajattelulla viitataan ihmisen kykyyn analysoida ja arvioida vastaanottamaansa tietoa. Tällä kyvyllä on merkitystä myös sosiaalisissa suhteissa. Menestyksekäs tiedon analysointi auttaa esimerkiksi ihmistä päättelemään, kuka on hänen todellinen ystävänsä ja kehen voi luottaa.
Jos tällaisissa asioissa tekee virhearviointeja, voi luottaa epähuomiossa vääriin ihmisiin ja hankkiutua pahimmassa tapauksessa vakaviin ongelmiin. Jos lapsi ei kykene ajattelemaan kriittisesti, hän ei välttämättä osaa olla riittävän varovainen monien asioiden suhteen. Varovaisuus edellyttää kykyä kuvitella tilanteita, joissa saattaa piillä vaaranpaikkoja.
Vanhempi voi näyttää lapselleen esimerkkiä
Vanhemman kannattaa analysoida erilaisia tilanteita ja asioita ääneen lapsen kuullen. Tämä auttaa lasta omaksumaan jo pienestä pitäen kriittisen ja analyyttisen suhtautumisen asioihin sen sijaan, että hän olisi helposti muiden johdateltavissa.
Lapsi oppii tehokkaasti yrityksen ja erehdyksen kautta. Vanhempi voi hyödyntää tätä opettaessaan leikin varjolla lasta kohtaamaan erilaisia tilanteita, jotka edellyttävät ongelmanratkaisukykyä. Lasta voi pyytää ratkaisemaan useammalla eri tavalla tietyn ongelman. Jos kyseessä on pieni lapsi, ongelma voi olla niin yksinkertainen, että lapsen tulee kuljettaa tietty tavara muutaman metrin matka käyttämättä käsiään. Tavara voi olla niin kevyt, että lapsen on helppo vaikka työntää sitä kehollaan, potkia sitä jaloillaan tai vaikkapa kantaa sitä suussaan. Tavaran tulee tällöin toki olla sellainen, että se ei aiheuta lapselle vaaraa.
Lähde: Verywell Family
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja