Aivoverenkiertohäiriön eli (AVH):n sairastaa 25 000 suomalaista vuosittain, joka tarkoittaa 68:aa ihmistä joka päivä. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä on infarkteja. Aivoverenvuodon sairastaa sen sijaan noin 1800 suomalaista vuosittain. Aivoverenkiertohäiriö on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy joka vuosi noin 4500 henkilöä. Mistä aivoverenkiertohäiriön tunnistaa?
Aivoverenkiertohäiriöitä on kolmenlaisia: TIA-kohtaus, aivoinfarkti ja aivoverenvuoto. Oireena kaikissa noissa kolmessa voi olla puhe- ja näköhäiriöt: hankaluus löytää sanoja, puheen puuroutuminen, kaksoiskuvat, näkökentän puutokset tai näön hämärtyminen, suupielen roikkuminen, huimaus, sekavuus, äkillinen toispuolihalvaus, tasapainohäiriö ja vaikeus kävellä. Oireet ovat yleensä kivuttomia. Paitsi aivoverenvuodosta kärsivällä voi olla lisäksi kovaa päänsärkyä, pahoinvointia ja tajunnantason heikkenemistä.
TIA-kohtaus on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Se johtuu aivoverisuonten lyhytkestoisesta tukkeutumasta, joka ei aiheuta pysyviä vaurioita. TIA-kohtaus kestää yleensä muutamia minuutteja. Joskus se voi kuitenkin kestää jopa tunteja. Oireet muistuttavat aivoinfarktin oireita. Potilaan on syytä hakeutua päivystyksen kautta lisätutkimuksiin. Noin yhdellä kymmenestä potilaasta ilmenee aivohalvaus eli aivoinfarkti tai aivoverenvuoto, viikon sisällä TIA-kohtauksesta.
Aivoinfarktissa aivoihin tulee verisuonitukos, jossa osa aivokudoksesta jää ilman verenkiertoa ja tuhoutuu, mikäli tukosta ei saada avattua ajoissa. Aivoverenvuodossa aivoverisuoni vuotaa verta joko aivokudokseen tai kallon sisälle. Aivoverenvuotoja on erilaisia: aivokalvon alainen verenvuoto eli SAV, kovakalvon ulkopuolinen vuoto eli epiduraalivuoto ja aivovaltimopullistuma eli aneurysma (puhjettuaan aiheuttaa aivoverenvuodon eli SAV:n).
Aivoverenvuoto voi johtua esimerkiksi korkean verenpaineen ja heikentyneen aivoverisuonen yhdistelmästä tai aneurysman puhkeamisen seurauksena (aivovaltimon pullistuma). Joskus aivoverenvuoto voi johtua myös onnettomuuksista, joissa päähän kohdistuu kova isku.
Aivoverenkiertohäiriön riskitekijät
Aivoverenkiertohäiriölle altistavat monet eri riskitekijät ja niiden yhteisvaikutus. Henkilöllä on sitä suurempi riski saada aivoverenkiertohäiriö, mitä useampia riskitekijöitä hänellä on. Riskiä pystyy alentamaan puuttumalla ennaltaehkäisevästi riskitekijöihin, sekä huolehtimalla perussairauksien hoidosta.
Aivoinfarkteista 90 prosenttia selittyy kymmenellä yleisimmällä riskitekijällä. Suurin osa sairastumisista pystyttäisiin ehkäisemään puuttumalla riskitekijöihin ajoissa. Riskitekijöistä merkittävimpiä ovat ikä, tupakointi, kohonnut verenpaine, eteisvärinä, ylipaino (etenkin keskivartalolihavuus), korkea kolesteroli, dyslipidemiat, vähäinen liikunta, alkoholin käyttö ja päihteet, sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, veren hyytymishäiriöt, aiemmin sairastettu TIA-kohtaus, hormonaaliset ehkäisyvalmisteet, migreeni sekä pitkäkestoinen stressi tai masennus. Lisäksi sukurasite lisää riskiä huomattavasti.
Joihinkin riskitekijöihin ei voi itse vaikuttaa, kuten ikään ja sukurasitteeseen, mutta kuitenkin omilla valinnoilla voi vähentää useita riskitekijöitä, välttämällä niitä joko kokonaan tai vähentämällä niiden vaikutusta. Erityisesti verenpaineen ja eteisvärinän hoito pienentää todennäköisyyttä saada aivoverenkiertohäiriö. Miesten riski saada kyseinen sairaus suurempi kuin naisilla, mutta naisten riski kohoaa puolestaan vaihdevuosien tai sairastetun raskausdiabeteksen myötä.
Aivoverenkiertohäiriön ensiapu
Aivoverenkiertohäiriöissä nopea hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää, joten oireiden ilmaantuessa tulee soittaa välittömästi hätänumeroon 112. Sillä aikaa potilas asetetaan lepoasentoon. Potilaalle voi tehdä kolme pientä testiä saadakseen selville onko kyse mahdollisesti aivoverenkiertohäiriöstä. Pyydä potilasta nostamaan molemmat kätensä yhtä aikaa suoraan eteen. Seuraavaksi pyydä häntä toistamaan yksinkertainen lause, kuten vaikka ”Paloauto on punainen”. Lopuksi pyydä potilasta hymyilemään ja irvistämään. Kerro tulokset hätäkeskuspäivystäjälle.
Etsi ensihoitoa varten potilaan mahdollinen lääkelista ja pakkaa laukkuun välttämättömimmät tavarat, kuten puhelin, silmälasit ja niin edelleen. Mikäli ensihoito epäilee aivoverenkiertohäiriötä, ottavat he potilaan mukaansa tarvittavia tutkimuksia ja jatkohoitoa varten. Jos päivystävä lääkäri epäilee edelleen aivoverenkiertohäiriötä, potilaalle tehdään päänkuvaus.
Mikäli henkilöllä todetaan aivoverenkiertohäiriö ja se saadaan hoidettua, täytyy muistaa, että hänellä on suurentunut riski saada uusi aivoverenkiertohäiriö. Riski on suurimmillaan varsinkin ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana, siksi riskitekijöiden ennaltaehkäisy on ensivarvoisen tärkeää.
Oletko sinä itse tai joku tuttavasi sairastanut aivoverenkiertohäiriön? Tunnistatko aivoverenkiertohäiriön oireet?
Lähteet: Fysios Mehiläinen, Iltalehti, Itsehoitoapteekki, Terveyskirjasto jaTyks
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja