Pelastakaa Lapset ry on toteuttanut vuodesta 2001 alkaen Lapsen ääni -kyselyä. Tuorein kysely osoittaa, miten pienituloisten lapsiperheiden tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi – arjesta on tullut selviytymistaistelua.
Yhä useammassa pienituloisessa perheessä koetaan puutetta ruoasta ja pyritään selviytymään niukalla ravinnolla, selviää Pelastakaa Lasten tuoreesta Lapsen ääni 2023 -raportista. Kyselyyn vastasi eri puolilta maata yhteensä 1 725 lasta ja nuorta, joista suurin osa oli yläkoululaisia. Pienituloiseksi perheensä luokitelleita lapsia oli 14 prosenttia vastaajista.
Huolta perheen taloudesta kantoi jopa 87 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista ja 90 prosenttia koki, että perheellä on vaikeuksia selvitä menoista. Pelastakaa Lapset kertoo, että merkittävänä muutoksena edellisiin vuosiin on se, että lapsilla on pulaa perustarpeista ja monet mainitsivat perheen turvautuvan ruoka-apuun. Jopa 14 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista kertoi, että perheellä on pulaa ruoasta, kun viime vuonna vastaava luku oli 7,5 prosenttia.
”Viime vuonna ei voitu kyselyn perusteella puhua merkittävistä ruoan puutteesta perheissä, mutta tänä vuonna ruoan puutteesta kertovien lasten määrä on hätkähdyttävä. Herää huoli miten pahassa kriisissä pienituloisten perheiden arki Suomessa nyt on”, Pelastakaa Lasten lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg kommentoi.
Perustarpeiden lisäksi perheissä joudutaan tinkimään vapaa-ajasta. Lasten mahdollisuudet harrastaa ja viettää vapaa-aikaa ovat kaventuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi 30 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista kertoi, että ovat joutuneet lopettamaan harrastuksen perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ja 35 prosenttia ei voinut ylipäätään osallistua harrastuksiin.
Selvä viesti päättäjille
Pienituloisten perheiden lapsilla on jatkuvasti läsnä stressi ja huoli raha-asioista. Neljä viidestä (80 %) kertoi kokevansa stressiä taloudellisen tilanteen vuoksi ja noin puolet (58 %) oli huolissaan myös vanhempien jaksamisesta. Myös pienituloisten perheiden lasten mielenterveys ja hyvinvointi oli tulosten perusteella muita huonommalla tolalla:
- 64 % kertoi mielenterveytensä olevan huono (muista vastaajista 39 %)
- 54 % koki elämän olevan epävakaata (muista vastaajista 31 %)
- 26 % sanoi olevansa tyytyväinen arkeensa (muista vastaajista 51 %)
”Pienituloisuuden vaikutukset kasautuvat siten, että vaikutukset lasten mielenterveyteen ovat merkittäviä. Huoli ja stressi yhdistettynä eriarvoisuuden kokemukseen rasittavat mielen hyvinvointia näillä lapsilla”, Vinberg sanoo.
Kyselyn tuloksissa näkyy sama tilanne kuin laajemmin yhteiskunnassa: iso osa lapsista voi hyvin, mutta haasteet vaikuttavat kasaantuvan samoille lapsille. 50 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista kertoi, että selviää arjestaan, mutta heidän kokemuksensa elämässä pärjäämisestä ja osallisuudesta olivat heikompia kuin muiden vastaajien.
Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen vähentää lapsiperheköyhyyttä. Pelastakaa Lapset toteaa, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä nyt, sillä lapsiperheköyhyyden odotetaan kasvavan. Vinbergin mukaan viesti päättäjille on selvä.
”Pienituloisten perheiden lasten peruselämisen mahdollisuudet ovat kaventuneet ja mielenterveyden haasteet vaikeutuneet. Vaikea maailmantalouden tilanne ja hintojen nousu ovat aiheuttaneet lapsille luottamuksen puutetta ja epävarmuutta siitä, kantaako elämä tulevaisuudessa. Arjesta on tullut selviytymistaistelua. Tähän on puututtava”, hän tiivistää.
Teksti: Miia
