Jokainen näkee joskus painajaisunia, lapset mukaan luettuna. Painajaiset ovat Terveyskirjaston mukaan vahvoja negatiivisia tunteita sisältäviä unia. Silloin tällöin nähtävät painajaiset ovat yleisiä ja osa normaalia unennäköä.
Painajaisunet ovat yleisiä lapsillakin. Jos vanhempi havaitsee lapsen näkevän painajaista, ei häntä tarvitse herättää, mutta häntä voi kuitenkin hieman paijata tai muuten koskettaa. Näin ohjeistaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen. Jos lapsi itse herää painajaisunestaan, voi hän olla hetken hämmentynyt, koska ei tiedä, mikä on totta ja mikä ei, jolloin rauhoittelu ja lohduttaminen auttavat.
”Lapselle kannattaa kertoa, että painajaiset ovat vain unta, eikä ole mitään hätää. Lasta ei tulisi torua painajaisista, tai estää häntä tulemasta aikuisen luokse, se voi lisätä hänen pelkojaan”, Partinen huomauttaa.
Painajaisesta ei kannata alkaa jutella lapsen kanssa yöllä sen kummemmin, vaan on parempi ottaa se puheeksi vasta seuraavana päivänä. Lasta voi kannustaa kertomaan, millaista unta hän näki, jotta siitä voi keskustella yhdessä.
”On tärkeää antaa lapselle tilaa ilmaista tunteitaan ja käsitellä kokemuksiaan”, Partinen muistuttaa.
Uuden oppiminen ja tunne-elämän myrskyt painajaisten taustalla
Painajaisia esiintyy eniten aamuyöllä ja ne ilmenevät REM-unen aikana. Lapsen painajaiset voivat johtua siitä, että hänen oppimansa taidot välittyvät REM-unen kautta pitkäaikaiseen muistiin. Unet ovat tärkeitä taitojen tallentajia esimerkiksi silloin, kun motoriset taidot ottavat harppauksia ja lapsi oppii muun muassa kävelemään.
Myös tunne-elämässä tapahtuvat myrskyt voivat johtaa painajaisiin. Esimerkiksi vanhempien runsas riitely ja jännittyneet välit voivat heijastua lapseen ja tämän yöuniin.
Vanhempien on syytä puuttua ja ottaa tilanne puheeksi, jos lapsi näkee painajaisia toistuvasti, yli kolme kertaa viikossa. Partinen kertoo, että lapsen kanssa on selvitettävä, mikä tunne-elämän taustalla vaikuttaa painajaisiin.
”Onko siellä esimerkiksi käsittelemätön trauma? Ovatko vanhemmat purkaneet vaikkapa taloudellisia huoliaan lasten kuullen? Kotona tai koulussa voi olla olosuhteita, jotka lapsi kokee ahdistavana”, hän mainitsee.
Vaikka painajaisia esiintyy kaikilla ja ne ovat luonnollisia, on pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa Terveystalon mukaan havaittu, että riski mielenterveysongelmille aikuisena kasvaa, jos lapsella on usein painajaisia. Tutkimuksissa on havaittu myös, että toistuvat painajaisunet voivat ennakoida jopa Parkinsonin tautia.
Lapsi on kuin koiranpentu
Lapsi voi saada öisin myös kauhukohtauksia, jotka vanhempien on hyvä osata erottaa painajaisista. Painajaiset tapahtuvat REM-unen aikana, kun taas kauhukohtaukset tapahtuvat syvän unen aikana.
”Niiden (kauhukohtauksien) aikana lapsi voi huutaa, nousta ylös ja kävellä, mutta häneen ei saa selkeää kontaktia”, Partinen selittää.
Painajaisessa lapsi on täysin unessa, mutta kauhukohtauksessa osa lapsen aivoista nukkuu ja osa on hereillä. Lapsi ei itse muista kauhukohtausta aamulla, mutta painajaisen hän voi muistaa.
Painajaisia vähentää turvallinen ympäristö. Etenkin uusissa paikoissa lapsi voi tarvita vanhemman läheisyyttä ja haluta nukkua hänen vieressä, kuten kyläillessä ja matkoilla.
”Lapset ovat kuin koiranpentuja: he voivat pelätä pimeää. Silloin he tarvitsevat aikuiselta tukea ja turvaa”, Partinen päättää.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja