Sosiaalisten kontaktien määrä 1-vuotiaana ennakoi tulevaa ystävien määrää

Kuva: Pexels/cottonbro studio

Ihminen on kuin laumaeläin; sosiaaliset suhteet tekevät hyvää. Tutkimuksen valossa jo pienen lapsen sosiaaliset kontaktit taaperoiässä voivat antaa viittauksia tulevista sosiaalisista suhteista.

Lasten kavereiden, toisin sanottuna sosiaalisten kontaktien määrä 13 kuukauden iässä ennustaa ystävien määrää nelivuotiaana, paljastaa Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tehty tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin vanhemmille suunnatulla kyselyllä lasten vertaissuhteiden määrää kahdessa eri mittauspisteessä: 13 kuukauden ja 4 vuoden ikävaiheessa.

”Aiempien tutkimustulosten mukaan lasten ja heidän vanhempiensa sosiaaliset verkostot kietoutuvat usein yhteen: lapsi muodostaa usein kaverisuhteita vanhempiensa ystävien lasten kanssa”, tutkimusta tekemässä ollut Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistotutkija Marita Neitola kommentoi.

”Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin painottuneet vanhempien lasten sosiaalisiin suhteisiin. Me halusimme selvittää pienempien lasten sosiaalisia suhteita ja vanhempien verkostoja. Niitä ei maassamme ole juuri tarkasteltu”, hän lisää.

Neitola teki tutkimusta yhdessä kasvatustieteiden laitoksen tutkimuskoordinaattorin Piia af Ursinin sekä Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professorin Päivi Pihlajan kanssa. Tutkimus kertoo aivan pienimpienkin lasten sosiaalisten kontaktien ja kohtaamisten merkityksellisyydestä myöhempiä vertaissuhteita ajatellen.

Vanhempien verkostoillakin rooli

Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat arvioivat kyselyssä myös omia sosiaalisia verkostojaan ja toimintaansa niissä. Tutkijat saivat selville, että mitä enemmän taaperolla oli sosiaalisia kontakteja päiväkodissa, kerhoissa tai muualla, sitä enemmän hänellä oli kavereita päiväkodissa nelivuotiaana.

”Toinen tutkimuksemme keskeinen löydös oli vanhempien sosiaalisten verkostojen rooli lasten sosiaalisissa suhteissa. Mitä laajempi äitien ja isien tai näiden puolisoiden sosiaalinen verkosto oli, sitä enemmän heidän lapsillaan oli kavereita sekä päiväkodissa että kotona”, af Ursin sanoo.

Tutkimus paljasti myös, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilla oli enemmän kavereita kuin matalammin koulutettujen huoltajien lapsilla. Tutkijat arvelevat, että koulutetummat huoltajat osaavat käyttää varhaiskasvatuksen ja kotiin tarjottavia palveluja oman kotikasvatuksensa tueksi ehkä paremmin kuin muut vanhemmat. Sen sijaan perheen tulotasolla ei ollut yhteyttä lasten kavereiden määrään.

Sosiaalisilla verkostoilla tutkijat viittaavat perheen ulkopuoliseen, merkitykselliseen lähipiiriin: ystäviin, kavereihin, sukulaisiin, joiden parissa viihdytään, ja joilta voi saada erilaista tukea ja apua tarvittaessa. Tutkijoiden mukaan parhaimmillaan sosiaaliset verkostot edistävät vanhempien kotikasvatusta ja edelleen lasten sosiaalisia taitoja ja kaverisuhteita.

”Vanhemmat näyttävät arvostavan lasten sosiaalisia kokemuksia kartuttavia toimintamuotoja. Erilaiset sosiaaliset ympäristöt kerryttävät lasten sosiaalista pääomaa, jonka soisi olevan kaikille lapsille saavutettavissa. Varhaiskasvatuksen ja kotien keskinäistä yhteistyötä tarvitaankin luomaan lapsille myönteistä sosiaalisia ja tunnetaitoja kehittävää ympäristöä”, Neitola kertoo.

Tavoitteena löytää keinoja hyvinvoinnin tukemiseen

Tutkimus on julkaistu European Early Childhood Education Research Journal -lehdessä. Tutkimus on osa Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteistä, monitieteistä Hyvän Kasvun Avaimet -tutkimuskokonaisuutta.

Vuonna 2007 käynnistyneessä tutkimuksessa on mukana noin 1 800 Varsinais-Suomessa vuosina 2008–2010 syntynyttä lasta perheineen. Tutkimuksessa seurataan lasten kasvua ja kehitystä vauvaiästä aikuisuuteen. Tavoitteena on löytää keinoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

”Kasvatus, koulutus ja oppiminen -osahankkeessa yhtenä kiinnostuksen kohteenamme ovat huoltajien ja lasten sosiaaliset verkostot; missä määrin ja millä tavoin vanhempien sosiaaliset verkostot kytkeytyvät lasten sosiaalisiin suhteisiin, tarkemmin sanottuna kaverien määrään. Kysymyksen taustalla olivat aiemmat tutkimushavainnot vanhempien ja perheiden sekä heidän lähipiirinsä merkityksestä lasten sosiaaliselle ja tunne-elämän kehitykselle ja kyvykkyydelle”, af Ursin taustoittaa.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.