Tiesitkö? Lapsen toistuvaan kuorsaamiseen on syytä reagoida

Kuva: Pixabay

Kuorsaus on yleinen vaiva, joka on hieman tavanomaisempaa miehillä kuin naisilla. Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tai pahentavat tekijät. Kuorsaus lisääntyy iän myötä kaikilla sukupuolilla.

Satunnainen kuorsaaminen on tavanomainen vaiva lapsillakin, ja lapsi saattaa kuorsata ylähengitystieinfektioiden tai allergiakauden aikana. Jos kuorsaaminen on jatkuvaa, on siihen hyvä reagoida.

Toistuva kuorsaaminen sen sijaan voi olla merkki unenaikaisesta hengityshäiriöstä. Pitkään jatkuessaan häiriö voi aiheuttaa väsymystä, keskittymisongelmia ja muutoksia kasvojen luuston kasvussa sekä purennassa.

”Jos lapsi kuorsaa säännöllisesti ja pitkittyneesti ollessaan terve, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa”, erikoislääkäri Saara Markkanen suosittelee.

Lapsiväestöstä kaikkiaan 3-15 prosenttia kuorsaa säännöllisesti. Pienellä osalla lapsista (noin 1-5 %) hengityshäiriön syynä on varsinainen obstruktiivinen uniapnea, johon liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia.

”Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Jos toistuviin apneajaksoihin liittyy unen häiriintyminen ja päiväväsymys, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä”, kerrotaan Käypä hoito -sivustolla.

Mistä unenaikainen hengityshäiriö johtuu?

Lapsella uniapnea voi oireilla kuorsauksen lisäksi myös suuhengityksenä, pään taaksetaivutuksena nukkuessa, levottomana unena, hikoiluna ja yökasteluna. Unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan käytöshäiriöitä, huonontunutta koulumenestystä, kasvojen kasvun ja purennan kehityksen muutoksia sekä sydän-verisuonielimistön toiminnan muutoksia.

Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Yksi vaikuttava tekijä on myös ylipaino, joka lisää riskiä uniapnealle.

Lasten obstruktiivisen uniapnean hoidoksi riittää yleensä kita- ja/tai nielurisojen pienennys- tai poistoleikkaus. Suuri osa toimenpiteistä voidaan tehdä päiväkirurgisina. Jos lapsella on ylipainoa, on painonhallinta on tärkeää. Joillekin lapsille toimiva hoitokeino voi olla myös ylähammaskaaren levitys oikomishoidon keinoin.

Milloin kuorsauksen takia kannattaa viedä lapsi lääkäriin? Lasten ja nuorten oma lääkäriasema Pikkujätti neuvoo lähtemään vastaanotolle, jos jokin alla mainituista kohdista toteutuu:

  • lapsi kuorsaa säännöllisesti yli kolme kertaa viikossa, vaikka hänellä ei ole nuhaa tai allergiaa – ja varsinkin, jos hän on päivisin levoton, väsynyt tai huono keskittymään
  • kuorsaus on jatkunut viikkoja tai kuukausia
  • uni näyttää vaikealta
  • kuorsaus on voimakasta
  • lapsella on unen aikana hengityskatkoksia
  • lapsi vetää unissaan päätään taaksepäin avatakseen hengitysteitä
  • hammaslääkärissä on löytynyt purentaongelma, ja sen epäillään johtuvan isoista risoista, tukkoisuudesta ja suun kautta hengittämisestä

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.