Vanhempi, teethän tämän terveysteon säännöllisesti?

Terveydestä on tärkeä pitää huolta, ja se onnistuu monenlaisin keinoin. Vanhempi voi löytää lisää hyviä syitä terveystekoihin kotoaan: lapset.

Milloin viimeksi olet käynyt tutkituttamassa silmäsi ja näkösi? Jos olet 45-64-vuotias, on hyvin mahdollista, että teet sen liian harvoin. Optikkoketju Specsaversin teettämä tutkimus on osoittanut, että lähes kolmannes (30 %) 35–44-vuotiaista ja lähes joka neljäs (23 prosenttia) 45–64-vuotiaista suomalaisista käy näöntarkastuksessa harvemmin kuin viiden vuoden välein. Luku nousee 40 prosenttiin, kun tarkastellaan 45–64-vuotiaita, jotka käyvät näöntarkastuksessa harvemmin kuin kolmen vuoden välein.

“Säännöllisten näöntarkastusten avulla voidaan havaita silmäsairauksia ja näköön liittyviä muutoksia varhaisessa vaiheessa, jolloin hoito voidaan aloittaa aikaisemmin. Suosittelemme näöntarkastuksessa käymistä kahden vuoden välein, sillä monet muutokset havaitaan parhaiten, kun asiakkaaseen on säännöllinen kontakti”, Specsaversin johtava optikko Oskari Lehvonen kertoo.

Tutkimuksissa käyminen ei ole hyvästä pelkästään silmien terveyden kannalta, vaan säännöllisissä näöntarkastuksissa voidaan havainnoida paljon muutakin. Tutkimuksissa voi selvitä esimerkiksi varhaisia merkkejä perussairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, jota jopa 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään.

Tyypin 2, eli aikuisiän diabetes kehittyy tyypillisesti hitaasti, ja sen oireet ovat usein huomaamattomia. Myös diabetekseen liittyvät verkkokalvomuutokset ovat pitkään oireettomia, mutta ne näkyvät kuitenkin silmäpohjan mikroskopiatutkimuksessa, silmänpohjakuvauksessa tai OCT-valokerroskuvauksessa.

“Jo diagnoosin saaneiden diabeetikoiden lisäksi säännölliset silmänpohjatutkimukset ovat paikallaan myös muille riskiryhmässä oleville, sillä muutokset kertovat myös hoitamattomasta diabeteksesta. Kakkostyypin diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, ja sen jälkeen säännöllisistä näön- ja silmänpohjatutkimuksista olisi hyvä pitää kiinni”, sanoo vastaava kuntoutuksen ohjaaja ja optometristi Tuula Kääriäinen Näkövammaisten liitto ry:stä.

Diabeteksella monia vaikutuksia silmäterveyteen

Diabetes voi vaikuttaa verkkokalvoon, eli silmän näköaistimuksesta vastaavaan osaan. Yleisin diabeteksen liitännäissairaus onkin silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia. Se liittyy usein puutteisiin diabeteksen hoitotasapainossa ja voi hoitamattomana johtaa erilaisiin komplikaatioihin.

Tyypin 2 diabetesta sairastavan silmäpohjat tulisi kuvata toteamisen yhteydessä ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein julkisissa seulonnoissa, jotta silmänpohjien tilannetta voidaan seurata ja hoitaa.

“Hoitamattomana diabeettinen retinopatia voi johtaa näkökyvyn merkittävään heikkenemiseen. Rekisteröidyistä työikäisistä näkövammaisista 5,7 prosenttia sairastaa diabeettista retinopatiaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muutokset havaitaan, sitä paremmin niitä voidaan hoitaa ja estää tai hidastaa muutosten pahenemista”, Kääriäinen selittää.

Retinopatian lisäksi diabetes aiheuttaa muitakin silmäongelmia. Instrumentarium-ketju kertoo, että silmän linssiin eli mykiöön voi muun muassa kertyä sokeriaineenvaihduntatuotteita, jotka vetävät puoleensa nestettä. Tästä johtuen linssi turpoaa, sen taittovoimakkuus kasvaa ja näöstä tulee epätarkka ja vaihteleva. Lisäksi diabetes lisää jossain määrin harmaakaihin puhkeamista ja voi nopeuttaa sen kehittymistä ja diabetes voi myös osaltaan aiheuttaa ja lisätä kuivasilmäisyyttä.

“Diabetekseen viittaavia silmänpohjan muutoksia voidaan havaita näöntutkimuksen yhteydessä sattumalöydöksenä. En voi kylliksi painottaa silmien säännöllisen tutkimisen ja kuvantamisen tärkeyttä vaikkei silmissä olisikaan vielä todettua vikaa – tämä koskee ihan meitä kaikkia, ei ainoastaan diabeetikoita”, optometristi Mia Rosqvist Instrumentariumilta kertoo.

Teksti: Miia