Mykkäkoulu parisuhteessa on jomman kumman osapuolen tuhoisa vallankäytön ja manipuloinnin väline. Se on myös henkistä väkivaltaa. Mykkäkoulu voi kestää tunteja, päiviä tai viikkoja, eikä sen loppu ole välttämättä kummankaan osapuolen tiedossa. Tuleeko mykkäkoulua sietää parisuhteessa ja miten siihen pitäisi reagoida?
Mykkäkoulu saa vastaanottavan uhrin tuntemaan olonsa täysin merkityksettömäksi, arvottomaksi ja ei rakastetuksi. ”Mykkäkoulu voi olla parisuhteessa myös vallankäytön väline. Toisen pimentoon jättäminen ja hänen mielipiteidensä sivuuttaminen voi olla tapa ajaa hänet epätoivoiseen tilaan,” selventää Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi ja psykoterapeutti Heli Vaaranen.
Mykkäkoulu tekee kodin ilmapiiristä ahdistavan. Se voi tuntua niin voimakkaalta, että aivan kuin sitä voisi koskettaa ilmassa. Jos perheessä on lapsia, he taatusti vaistoavat pariskunnan välillä olevan riidan ja mykkäkoulun. Se voi aiheuttaa lapsissa hämmennystä ja turvattomuutta.
Mykkäkoulussa kumppani hylkää toisen osapuolen yksin hämmennyksen ja epätoivon tunteiden valtaan olemalla hiljaa ja kertomatta, mistä on kyse. Toinen voi vain arvailla, mikä on mykkäkoulun syynä tällä kertaa. Nimittäin mykkäkoulua ylläpitävällä kumppanilla saattaa olla paha tapa pitää mykkäkoulua toistuvasti milloin mistäkin syystä. Mykkäkoulu voi olla lapsuudesta opittu riitelynmalli.
Joskus parisuhteessa tulee tarpeeseen ottaa aikalisä ja päättää, että asioista keskutellaan myöhemmin. Se voikin joissain tilanteissa olla paras tapa toimia, jos molempien tunteet riidan keskellä kuohuavat yli. Näin voi välttää sanomasta vahingossa suutuksissaan sellaisia asioita, joita ei oikeasti tarkoita tai haluaisi sanoa. Tällainen rakentava toimintapa on eri asia kuin mykkäkoulu.
Mitä tehdä, kun kumppani pitää mykkäkoulua?
1. Aseta terveet rajat
Mykkäkoulua ei tarvitse sietää, eikä siihen pitäisi suostua. Kerro kumppanille, että mykkäkoulu satuttaa, etkä halua sellaista teidän suhteeseenne.
2. Anteeksipyyntö
Jos olet tehnyt jotakin väärää, pyydä anteeksi. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, ellet ole toiminut mielestäsi väärin. Älä siis pyydä turhaan anteeksi.
3. Oman käytöksen muuttaminen
Et voi muuttaa toista, vaan voit muuttaa ainoastaan omaa käyttäytymistäsi, joten tarkkaile itseäsi ja toimintatapojasi. Oletko reilu toista kohtaan? Noidankehä voi katketa, kun muutat omaa käytöstäsi. Näin toinenkin joutuu miettimään, kuinka toimii ja muutokselle tulee tilaa.
4. Älä tee mykkäkoulusta kilpailua
Älä lähde mukaan mykkäkouluun. Hiljaisuus ei ole koskaan ratkaisu siihen, eikä mykkäkoulua ole tarkoitus kenenkään voittaa. Siinä kumpikaan ei ole häviäjä tai voittaja, ainoa häviäjä on parisuhde.
5. Ota aikalisä
Joskus ongelmat jäävät ratkaisematta, vaikka tilanne parisuhteessa palautuisikin normaaliksi. Joskus etäisyyden ottaminen mykkäkoulussa auttaa. Asioita ei tulisi lakaista kuitenkaan maton alle, vaan valita hyvä hetki, jolloin käsittelette mykkäkoulua ja sen syitä rakentavasti. Unohda syyttely ja keskity kuuntelemaan kumppaniasi aidosti.
6. Pidä huolta itsestäsi
On ensisijaisen tärkeää, että pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi mykkäkoulun keskellä. Tee asioita, joista nautit. Kokeile mindfulnessia, lue kirjaa, kirjoita päiväkirjaa tai keskustele luotettavan ystävän kanssa. Kun sinulla on hyvä olo itsesi kanssa sekä hyvä itsetunto, pystyt paremmin myös huomioimaan kumppanisi tarpeita omien tarpeidesi lisäksi.
7. Ammattiapu
Joskus pariskunta ei selviä ongelmistaan omin neuvoin, vaan tarvitaan ammattiapua. Näin on varsinkin silloin, jos mykkäkoulu on toistuva kaava parisuhteessa ja sen syyt jäävät kerta toisensa jälkeen selviämättä tai käsittelemättä. Ilman ammattiapua toistuva mykkäkoulu voi pahimmillaan tuhota parisuhteen.
8. Opettele kuuntelemaan
Opettele kuuntelemaan kumppaniasi aidosti, jotta voisitte välttyä mahdollisilta mykkäkouluilta kokonaan. Aito kuunteleminen on tärkeä osa kommunikointitaitoja parisuhteessa.
Oletko kohdannut kumppanin pitämää mykkäkoulua? Miten tuollaisessa tilanteessa tulisi toimia?
Lähteet: Anna, Choosing therapy, Happier human ja Hyvä Terveys
Teksti: Anne-Mari Valta