Vuodenajat voivat vaikuttaa vauvojenkin unen laatuun

Kuva: Jonathan Borba

Osa vauvoista ja lapsista nukkuu pitkään ja rauhallisesti. Osa taas heräilee tiheästi ja nukkuu lyhyitä unia. Näiden yksilöllisten erojen taustalla voi olla useita syitä. Kaikkia varhaislapsuuden, vauvojen, unen laatuun ja määrään vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan vielä tunneta.

Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä, osoittaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärjen tekemä väitöstutkimus. Kärki seurasi tutkimuksessaan lasten unta kuukauden, kahdeksan kuukauden sekä kahden vuoden iässä. Nuorimmissa kahdessa ikäryhmässä Suomen vuodenaikojen vaikutus uneen tuli selvästi esiin, mutta kahden vuoden ikäisillä lapsilla vaikutus oli vähäisempää.

”Näyttää siltä, että vauvat saattavat olla taaperoita herkempiä vuodenaikojen vaihtelulle. Samoin kuin aikuisilla, valoisa vuodenaika saattaa lyhentää myös pikkuvauvojen unen kestoa, mutta pikkuvauvojen unen rakenne ei näytä kärsivän valoisista kesäkuukausista. Kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla sen sijaan kevät, jolloin etenkin illan valon määrä lisääntyy nopeasti, heikensi unen laatua”, Kärki sanoo.

Unitutkimusta on tehty jo vuosikymmenien ajan, mutta se on valtaosin keskittynyt aikuisten uneen ja lasten unta on tutkittu huomattavasti vähemmän. Aiemmissa aikuisten unitutkimuksissa on selvitetty muun muassa vuodenaikojen vaikutusta unirytmiin ja yöuniin.

”Suomessa vuodenajat vaikuttavat merkittävästi luonnonvalon määrään. Aiempien, muualla maailmassa tehtyjen unitutkimusten tulokset eivät siksi välttämättä ole kaikilta osin yleistettävissä meidän olosuhteisiimme”, Kärki huomauttaa.

Kärjen tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen vuodenaikojen vaikutusta varhaislapsuuden uneen unipolygrafian keinoin ensimmäistä kertaa maailmassa. Unipolygrafia on unitutkimuksen kultainen standardi ja tarkin kliinisessä käytössä oleva menetelmä unen tutkimiseen. Unipolygrafiassa tutkittavalle kiinnitetään antureita, jotka mittaavat muun muassa aivojen sähköistä toimintaa ja hengitystä yön aikana.

Kellojen siirtelykin voi vaikuttaa vauvojen uneen

Vuodenaikojen vaikutuksen lisäksi Kärki tarkasteli tutkimuksessaan keväisen kellojen siirron vaikutusta kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen uneen. Tulosten perusteella myös äkillinen muutos kellonajassa näyttää heikentävän vauvojen unen laatua tässä ikäryhmässä.

Kellojen siirrosta luopumisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös on jäänyt tekemättä. Kärjen väitöstutkimuksen tulos tukee kellojen siirrosta luopumista.

”Kellojen siirtelyhän ei perustu mihinkään järkisyyhyn, enkä ole koskaan tavannut unitutkijaa, joka kannattaisi kellojen siirtelyä”, Kärki toteaa.

Tutkimustulosten perusteella jo vauvavuoden aikana on suositeltavaa noudattaa säännöllistä valo-pimeysrytmiä muun säännöllisen elämänrytmin ohella. Aamuun ja päivään on hyvä keskittää valoaltistus ja aktiivinen tekeminen, kun taas iltaisin ja öisin on syytä rauhoittua ja vähentää valoaltistuksen määrää.

Tulokset tukevat sitä, että makuuhuone olisi iltaisin ja öisin niin hyvin pimennetty kuin mahdollista. Kotitalouksissa onkin syytä miettiä kunnon pimennysverhojen hankintaa.

Teksti: Miia

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.