Äidin raskaudenaikainen terveys ja elämäntavat voivat vaikuttaa niin sikiön kehitykseen kuin heijastua lapsen terveyteen myöhemmin elämässä. Vaikutuksista tehdään tutkimuksia ja uudet tulokset ovat löytäneet yhteyden äidin raskausajan terveyden ja lapsen aivojen rakenteen väliltä.
Äidin raskaudenaikainen terveys heijastuu lapsen aivokuoren rakenteeseen vielä tämän ollessa 5-vuotias, ilmenee Turun yliopistossa tehdystä psykiatrian väitöstutkimuksesta. Aivojen rakenne liittyy kognitiivisiin taitoihin, joihin sisältyy tarkkaavaisuus, työmuisti, oppiminen ja ajattelu.
Ihmisaivot ovat alttiita ympäröivän maailman vaikutuksille jo sikiövaiheessa. Raskauden aikana sikiö voi altistua istukan kautta mm. äidin verenkierrossa oleville päihteille, lääkkeille tai äidin kehon omille viestintäaineille, kuten stressihormoneille. Lääketieteen lisensiaatti Elmo Pulli havaitsi väitöstutkimuksensa katsausosiossa, että monissa vauvatutkimuksissa näiden altisteiden mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan huomioida.
Pulli tutki raskaus- ja lapsivuodeaikaan liittyvien altisteiden vaikutusta aivojen rakenteeseen 5-vuotiaissa lapsissa. Tuloksista ilmeni, että aivokuoren rakenteeseen vaikuttivat lapsen biologinen sukupuoli, äidin tupakointi raskausaikana, äidin painoindeksi ennen raskautta, äidin ikä synnytyksessä, äidin koulutustaso, vastasyntyneen vointia arvioivat Apgar-pisteet sekä hoito vastasyntyneiden teho-osastolla.
”Pelkän aivojen rakenteen perusteella ei voi sanoa, ovatko nämä erot hyviä tai huonoja yksilön kannalta, mutta niiden näkyminen vielä viiden vuoden iässä kertoo raskausajan altistusten vaikutusten pitkäkestoisuudesta”, Pulli kertoo.
Aivojen normaaliin kehitykseen vaikuttavien asioiden ymmärtäminen voi auttaa tunnistamaan poikkeavia kehityskulkuja, ja sitä kautta tulevaisuudessa vaikuttaa esimerkiksi terveysneuvontaan tai lääkehoitoon liittyviin päätöksiin.
Uusia löydöksiä ei-kielellisiin taitoihin liittyen
Pullin väitöstutkimuksessa selvitettiin myös aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin 5-vuotiailla lapsilla. Kognitiiviset taidot liitetään yleensä otsa- ja päälaenlohkojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta suuri osa aiemmasta tutkimuksesta on tehty aikuisilla.
Tutkimuksessa havaittiin vasemman otsalohkon rakenteen liittyvän ei-kielellisiin kognitiivisiin taitoihin (näönvarainen abstrakti päättelykyky ja avaruudellinen hahmottaminen), mikä sopi hyvin yhteen aiemman teorian kanssa.
”Uutena löydöksenä havaitsimme myös takaraivolohkon keskipinnan, eli näköaivokuoren tilavuuden ja pinta-alan olevan yhteydessä lapsen ei-kielellisiin taitoihin”, Pulli sanoo tuloksista.
”Ei-kielellisiin tehtäviin osallistuvat aivojen osat saattavat erota lapsilla ja aikuisilla. Paremman ymmärryksen saavuttamiseksi olisi erityisen hyödyllistä seurata näiden samojen yksilöiden kehitystä nuoruuteen ja aikuisuuteen”, hän jatkaa.
Pullin väitöskirja antaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen aivoihin vaikuttavista varhaisen elämän altisteista. Tutkimuksessa mukana olleet osallistujat kuuluivat FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen. Yhdessä korkealaatuisen aivokuvantamisdatan sekä muun FinnBrain-syntymäkohortissa kerättävän aineiston kanssa tätä tietoa voidaan hyödyntää useissa tulevissa aivojen kehitystä selvittävissä tutkimuksissa.
Teksti: Miia