Kiintymyssuhteet muodostuvat lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Kiintymyssuhdemallit ovat lapsen sisäistettyä mallia ihmissuhteista ja maailmasta. Ne ovat varsin pysyviä käsityksiä elämästä ja vaikuttavat myös lapsen aikuisuuteen.
Kiintymyssuhdemallit aktivoituvat stressaavissa tilanteissa, kuten yksin jäädessä, pelon hetkinä tai pienen lapsen kohdalla erotilanteissa hoitajastaan. Aikuisella ihmisellä sen sijaan kiintymysmalli aktivoituu elämän erilaisissa siirtymävaiheissa, kuten työpaikan vaihtuessa tai lapsen syntyessä. Se voi myös aktivoitua odottamattomissa ja stressaavissa tai traumaattisissa tilanteissa, kuten taloudellisen hädän keskellä tai läheisen menehdyttyä.
Lapsi pystyy muodostamaan useampia rinnakkaisia kiintymyssuhteita läheisiin ihmisiin, kuten vanhempiinsa, sisaruksiinsa, isovanhempiinsa ja hoitajiinsa. Yleensä lapsi pystyy muodostamaan rinnakkaisia kiintymyssuhteita noin 3-5. Lapsella voi olla erilainen kiintymyssuhde eri ihmisiin. Hän voi olla esimerkiksi kiinnittynyt turvallisesti äitiin ja isään taas turvattomasti tai toisin päin.
Kiintymyssuhdemalleja on neljä erilaista: turvallinen, ristiriitaisesti turvaton, välttelevä turvaton ja kaaoottinen eli jäsentymätön. Termit voivat vaihdella tutkijan, sekä sen mukaan puhutaanko aikuisista vai lapsista.
Parisuhteessa muodostamme samankaltaisia kiintymyssuhdemalleja kuin lapsuudessa. Erona on kuitenkin se, että tällöin vuorovaikutuksessa on kaksi aikuista ihmistä.
Turvallinen kiintymyssuhdemalli
Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, saa paljon lämmintä kosketusta ja hänen tarpeisiinsa vastataan juuri oikeaan aikaan. Vauva osoittaa tarpeensa itkemällä, tietäen ja olettaen, että hän saa apua. Turvallisen kiintymyssuhteen avulla lapsi saa hyvää mallia omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa.
Aikuisuudessa tällainen henkilö pystyy luottamaan toisiin ihmisiin. Hän myös uskaltaa ilmaista rohkeasti omia tunteitaan ja uskoo tulevansa kuulluksi. Vanhemmuudessa hän sietää oman vauvansa tarvitsevuutta ja avuttomuutta. Hän hoivaa itkevää vauvaa sekä osaa antaa innostavaa ja virikkeellistä toimintaa tylsistyneelle vauvalleen. Hän pystyy ottamaan vastaan oman lapsensa vaikeat tunteet ja kykenee näkemään vauvansa erillisenä henkilönä, jolla on oma mieli ja toiveet.
Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhdemalli
Kiintymyssuhdemalli voi kehittyä eri tavoilla turvattomaksi. Mikäli lapsi kasvaa epäjohdonmukaisessa tunneilmapiirissä, hän voi kiinnittyä turvattomasti. Tällaisessa tunneilmapiirissä lapsi ei pysty ennakoimaan aikuisen tunnereaktiota, vaan vanhemman reaktio on ennustamaton ja yllättävä. Lapsen itku voi toisessa tilanteessa saada aikuisen suuttumaan ja toisessa auttamaan lasta.
Tällöin lapsi joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan ja jännittyneenä. Hän yrittää käyttäytyä tavalla, joka ei aiheuta aikuisessa negatiivista reaktiota ja toimintaa. Hän pelkää ja kokee, ettei ole rakastettava sellaisena kuin hän on. Sen vuoksi hän yrittää saada vanhemman huomion liioittelemalla tunteitaan ja välillä puolestaan raivoamalla.
Aikuisuudessa ristiriitaisesti kiinnittynyt henkilö uupuu ja ahdistuu herkästi. Hän tarkkailee jatkuvasti toisten ihmisten tunnereaktioita ja yrittää ennustaa niitä, sekä pyrkii välttämään konfliktitilanteita. Vanhempana hän voi olla epäjohdonmukainen ilmaistessaan tunteita: joskus hän menettää malttinsa, mutta toisinaan puolestaan joustaa liikaakin.
Välttelevä turvaton kiintymyssuhdemalli
Jos lapsi on kasvanut tunneilmaisultaan köyhässä ilmapiirissä, hän oppii yleensä välttelevän turvattoman kiintymyssuhdemallin. Sellaisessa perheessä tunteiden ilmaisua pyritään välttämään. Taustalla on monesti vanhempien oma masennus. Vanhemmilla ei ole kykyä vastaanottaa lapsen negatiivisia tunneilmaisuja, mutta toisaalta myöskään positiivisia tunteita ei ilmaista avoimesti.
Masentuneen vanhemman lapsi saattaa pikkuhiljaa passivoitua itsekin, koska hän huomaa, että hänen tunneilmaisullaan ja tarpeillaan ei tunnu olevan vaikutusta aikuisen käytökseen. Tällöin lapsi vetäytyy omiin oloihinsa ja yrittää kontrolloida omaa tunneilmaisuaan. Nimittäin lapsen ilmaistaessa negatiivisia tunteita voimakkaasti, vanhempi saattaa jättää lapsen selviytymään yksin omien tunteidensa kanssa tai yrittää kieltää ne.
Välttelevästi kiinnittyneelle tunteiden ilmaiseminen voi olla haasteellista ja hän saattaa kokea, ettei mikään riitä, mitä hän tekee tai yrittää. Tällainen henkilö oppii todellakin hillitsemään itseään, jopa niin pitkälle, että pahimmillaan menettää kokonaan yhteyden omiin tunteisiinsa.
Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhdemalli
Kaoottisen kiintymysuhdemallin omaavassa perheessä voi olla väkivaltaa tai alkoholiongelma. Vanhemmat ovat jopa vaarallisia lapselle. Perheenjäsenet kärsivät monesti erilaisista psyykkisistä ongelmista. Lapsi ei pysty luottamaan aikuisiin. Onneksi tämä kiintymyssuhdemalli on harvinaisin kiintymyssuhdemalleista.
Tällaisen henkilön on aikuisena vaikea luottaa toisiin ihmisiin ja hän uskoo tulevansa hylätyksi, minkä takia hän saattaa takertua esimerkiksi parisuhteessa kumppaniinsa.
Tunnistatko oman kiintymyssuhdemallisi? Entä, tiedätkö mikä kiintymyssuhdemalli lapsellasi on?
Lähteet: Anna, Ilta-sanomat, Kodinkuvalehti, Terveyskirjasto, THL
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja