Noin 240 000:nen lapsen vanhemmat ovat eronneet ja asuvat erillään. Suuri määrä lapsia joutuu käymään läpi haasteellisen kriisin ja prosessin vanhempiensa eron takia. Ero voi aiheuttaa lapsessa surua, vihaa, pettymystä, syyllisyyttä tai hylätyksi tulemisen tunnetta. Sen sijaan riitaisan perheen lapsille ero saattaa olla myös helpotus.
Lapsen erosta toipuminen kestää pidempään kuin monet vanhemmat luulevat, kertoo Vuokko Malinen, 30 vuotta alalla työskennellyt psykologian tohtori ja pari- ja perhepsykoterapeutti. Malinen arvostelee vanhempia lapsen edun unohtamisesta erotilanteiden keskellä. Hän haluaa muistuttaa vanhempia siitä, että ero on pitkäaikainen prosessi, jonka käsittelemiseen lapset tarvitsevat paljon enemmän aikaa.
Lapsi saattaa ahdistua erotilanteessa, joka voi näkyä keskittymisvaikeuksina, levottomuutena tai masennusoireiluna. Tilanteen pitkittyessä stressi voi heikentää jopa vastustuskykyä, jolloin lapsi voi sairastua erilaisiin flunssan kaltaisiin tauteihin herkemmin.
Malisen mukaan olisi erityisen tärkeää, että vanhemmat pystyisivät näkemään erotilanteen paremmin lapsen näkökulmasta. Joskus vanhemmilta unohtuu erotilanteen tuoksinassa se, että vaikka he itse olisivat kypsytelleet eroa pitkään, lapselle kaikki voi tulla kaikki yhtäkkiä suurena shokkina. Ammattilaisten tulisi osata arvioida, kuinka hyvin vanhemmilta luonnistuu lapsen edusta huolehtiminen.
”Tärkein kysymys on, miten saada loppumaan lasten traumatisoituminen vanhempien kiistoissa. Valitettavasti vanhemmat tuppaavat usein ajattelemaan enemmän omia oikeuksiaan kuin vanhemman vastuuta,” Malinen sanoo.
Lapsilla kestää oma aikansa selviytyä vanhempiensa erosta. Siihen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten kuinka riitaisa ero on tai miten hyvin lapsen tarpeet on otettu erossa huomioon. Tutkimusten mukaan erityisesti ensimmäinen vuosi tai pari ensimmäistä vuotta eron jälkeen, on lapsille vaikeaa aikaa. Sinä aikana lapset kokevat todennäköisesti monia vaikeita tunteita, kuten ahdistusta, vihaa ja epäuskoa. Tilanne voi olla lapselle hämmentävä, pelottava ja turhauttava.
Eri ikäiset lapset kokevat eron vaikutukset eri tavoin. Pienet lapset oireilevat kahden kodin välillä asumista ja pelkäävät vanhemman rakkauden loppuvan heitä kohtaan. Alakoululaiset saattavat sen sijaan syyttää erosta itseään. Murrosikäiset lapset voivat kokea erityisesti vihan tunteita avioerosta ja sen aiheuttamista muutoksista heidän elämässään. He voivat syyttää tapahtuneesta joko toista vanhempaa tai molempia. Lisäksi kaikki lapset ovat yksilöitä ja reagoivat tapahtuneeseen omalla tavallaan.
8 työkalua vanhempien eron käsittelyyn
1. Kerro lapselle erosta mahdollisimman pian eropäätöksen jälkeen. Kertokaa se yhdessä kumppanin kanssa, vaikkei päätös olisikaan yhdessä tehty. Muistuttakaa lasta, ettei hän ole millään tavalla syyllinen eroon. Asiaa on syytä korostaa useamman kerran. Vakuuttakaa lapsi rakkaudestanne, vaikka vanhemmat eivät enää asu yhdessä.
2. Kerro lapselle, millä tavoin arki muuttuu. Jos et vielä tiedä itsekään vastausta kaikkeen, voit kertoa siitäkin lapselle. Kerro myös, milloin ja miten lapsi pääsee tapaamaan sitä vanhempaansa, kenen kanssa hän ei enää asu.
3. Rohkaise lasta puhumaan tunteistaan. Auta lasta sanoittamaan eri tunteita. Miettikää yhdessä keinoja vaikeiden tunteiden läpikäymiseksi. Sellaisia voivat olla esimerkiksi keskustelu, läheisyys ja liikunta.
4. Lapsi tulee varmasti esittämään kysymyksiä, joten vastaa niihin huolella. Ole rehellinen, mutta älä murehduta lasta aikuisten asioilla.
5. Pitäkää kiinni tutuista rutiineista.
6. Älä puhu lapselle pahaa toisesta vanhemmasta. Jos sinulla on jotain mielen päällä, pura omat hankalat tunteesi jonkun aikuisen kanssa.
7. Anna lapselle aikaa toipua erosta, ennen kuin ryntäät uuteen suhteeseen. Se voi viedä vuoden tai pari.
8. Lapsi ei kaipaa huippuhetkiä tai erityistä laatuaikaa, vaan tarvitsee tavallista arkea, johdonmukaisuutta ja turvalliset rajat.
Tiesitkö, että lapsen toipuminen erosta voi viedä vuoden tai pari? Hallitsetko nämä eron käsittelyn kahdeksan työkalua?
Lähteet: MLL, Stat, YLE, Verywell family
Teksti: Anne-Mari Valta