Vanhempien kannattaa pitää huolta siitä, että lääkäri ymmärtää tilanteen oikein, mikäli autismikirjolla oleva lapsi ei ilmaise kipuaan kehollisesti vaan verbaalisesti. Muutoin lääkäri saattaa pahimmassa tapauksessa tehdä oletuksen, ettei kipu ole todellista, jos lapsi kertoo kivusta verbaalisesti, muttei näytä kehollisten signaalien perusteella kivuliaalta.
Autismikirjolla olevat ihmiset saattavat kohdata elämässään monenlaisia haasteita liittyen siihen, että heidän tapaansa kommunikoida ei aina ymmärretä oikein. Jos ei ole kokemusta autismikirjolla olevista henkilöistä, saattaa olla vaikeaa tulkita ihmistä, jos tulkintaa tekee sen pohjalta, miten itse kommunikoi muiden kanssa. Toisinaan jopa terveydenhuollon ammattilaisille voi olla haastavaa tulkita oikein autismikirjolla olevan aikuisen tai lapsen kommunikaatiota.
Ylen artikkelissa kuvaillaan, kuinka tällaiset väärintulkinnat voi johtaa tilanteisiin, joissa oikea diagnoosi viivästyy tai voidaan tehdä jopa hoitovirheitä. Neuropsykologian erityispsykologi Tatja Hirvikoski kertoo artikkelissa, että autismikirjon ihmiset kuolevat muuhun väestöön verrattuna ennenaikaisesti erilaisiin somaattisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi syöpään ja sydänsairauksiin.
Hirvikoski toteaa, että autismikirjolla olevien ihmisten terveydellisiä ongelmia saatetaan usein vähätellä, koska oireiden saatetaan ajatella johtuvan yksinomaan autismista eikä tietoa autismista ole riittävästi. Jos autismikirjolla oleva ihminen kertoo kivuistaan, sanallinen ilmaisu ei välttämättä näytä sopivan yhteen kehonkielen kanssa. Jos ihminen ei näytä kivuliaalta, mutta kertoo kuitenkin kokevansa kipua, hoitohenkilökunta ei välttämättä ota häntä todesta. Jos kehonkieli vaikuttaa näennäisesti olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä ihminen kuvailee sanallisesti, saatetaan ajatella, että kipu ei ole todellista tai voimakasta.
Joskus autismikirjolla oleva henkilö voi jättää kokonaan menemättä lääkäriin, jos on aiemmin kokenut, ettei häntä oteta vakavissaan. Autismikirjon Yhdistyksen Aava-hankkeen tutkija Annika Suoninen kertoo Ylen artikkelissa, että autismikirjolla olevalta henkilöltä voi joskus jäädä jopa kokonaan varaamatta aika lääkäriin, jos ajanvaraus on mahdollista vain puhelimitse. Tämä johtuu siitä, että monet autismikirjolla olevat saattavat kokea puhelimessa puhumisen hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.
Vanhemman on hyvä pyrkiä varmistamaan, että hoitohenkilökunta osaa tulkita lasta oikein lääkärikäynnillä
Lapsen kohdalla ajanvaraus ei toki ole ongelma, koska vanhemmat hoitavat sen lapsen puolesta. Vanhempi myös tuntee lapsensa parhaiten ja osaa usein nähdä kivun merkit myös silloin, kun ulkopuolinen ei niitä näe. Lapsen voi olla vielä aikuistakin vaikeampaa kyetä kuvailemaan sanallisesti kipuaan lääkärikäynnillä ja jos lapsen kehonkieli ei kerro kivusta, voi hoitohenkilökunnalle syntyä väärä tilannekuva. Tässä kohtaa vanhemmalle kertynyt käytännön kokemus ja ymmärrys oman lapsen käyttäytymisestä voi olla suureksi avuksi hoitohenkilökunnalle lapsen tilaa arvioitaessa.
Annika Suoninen toteaa, että hoitohenkilökunnalla voi olla toisinaan hyvin stereotyyppiset käsitykset siitä, millainen autismikirjon henkilö on. Monilla on esimerkiksi tietynlainen mielikuva siitä, millä tavoin autismikirjolla oleva ihminen toimii ja käyttäytyy. Jokainen ihminen on kuitenkin erilainen. Jos autismikirjolla oleva ihminen ei vastaakaan sitä kuvaa, joka hänet tapaavalla hoitohenkilökunnan edustajalla on, voi pahimmillaan käydä niin, että koko autismikirjon olemassaolo kyseenalaistetaan eikä sitä oteta huomioon arvioinnissa. Tästä voi ymmärrettävästi seurata monenlaista haittaa potilaalle.
Lähde: Yle
Teksti: Sonja