Moni ei kehtaa paljastaa tekemiään virheitä muille. Tehtyjä virheitä saatetaan päinvastoin yrittää jopa piilottaa silloinkin, kun yleisen edun mukaista olisi paljastaa virhe. Vaatii rohkeutta uskaltaa tunnustaa tehneensä virheen. Jos vanhempi uskaltaa myöntää tekemänsä virheet, hän näyttää samalla arvokasta esimerkkiä lapselleen.
Varsinkin jos virheen tekee tärkeässä tilanteessa, esimerkiksi työpaikalla, voi olla hyvin vaikea myöntää virhettä. Ihminen saattaa kokea, että virheen myöntäminen merkitsee samalla sen myöntämistä, ettei hän olekaan osaava henkilö. Virheen myöntäminen muuttuu paljon helpommaksi, kun ihminen ymmärtää, että asia ei ole näin. Jokainen tekee joskus virheitä.
Tärkeintä on huomata virhe ja korjata asia
Esimerkiksi työnantajalle on usein paljon arvokkaampi sellainen työntekijä, joka havaitsee virheensä ja korjaa ne, kuin sellainen, joka tekee virheitä ja piilottaa ne. Ammattitaitoiset esihenkilöt ovat riittävän kokeneita ymmärtämään, että ihmiset tekevät välillä virheitä ja osaavat arvostaa henkilöä, joka avoimesti myöntää virheen ja korjaa tilanteen.
Toki vakavien virheiden ja varsinkin laiminlyöntien osalta tilanne on toinen, erityisesti silloin, kun työntekijän ammattitaidon olisi pitänyt kyetä estämään virhe. Jotkut esihenkilöt eivät myöskään osaa suhtautua ymmärtäväisesti inhimillisiin virheisiin. Viisaan esihenkilön merkki on se, että hän tiedostaa inhimillisten virheiden voivan tapahtua kenelle tahansa, eikä syyllistä tai mitätöi työntekijää, jos hänelle tällaista sattuu.
Kiusaaja ei usein ilman tukijoukkojaan kehtaa tunnustaa kiusaavansa toisia
Vaikka kiusaaja saattaa kiusaamisen hetkellä kokea olevansa vahva, hän ei yleensä halua oman ystäväpiiriinsä ulkopuolella paljastaa kiusaavansa muita. Jos kiusaaja koulussa on osa porukkaa, joka kiusaa muita, mutta harrastuksensa parissa hän ei kiusaa, hänelle voi olla hyvin noloa jos harrastuksessa tulee ilmi, että hän kiusaa muita koulussa.
Jos kiusaaja on jo kasvanut aikuiseksi eikä enää kiusaa muita, hänen saattaa silti olla hyvin vaikea myöntää aikanaan olleensa kiusaaja. Toisaalta esimerkiksi jotkut julkisuuden henkilöt ovat avoimesti tunnustaneet olleensa kiusaajia ja oppineensa myöhemmin näkemään, kuinka väärin kiusaaminen on. Tällaiset esimerkit ovat arvokkaita rohkaisuja niille, jotka tälläkin hetkellä kiusaavat muita tai ovat aiemmin kiusanneet, eivätkä kehtaa tunnustaa asiaa.
Jos vanhempi on nuorempana kiusannut muita, olisi tärkeää pystyä kertomaan lapsilleen rehellisesti asiasta
Asiasta kannattaa kertoa lapselle nimenomaan siitä näkökulmasta, että vanhempi on toiminut nuorena hölmösti ja on myöhemmin ymmärtänyt, että kiusaaminen on väärin. Vanhempi voi kuvailla, kuinka kiusaaminen voi vaikuttaa toisen lapsen elämään aikuisuuteen asti ja pahimmillaan aiheuttaa hyvin voimakasta ahdistusta ja masennusta.
Vanhemman kannattaa tehdä lapselle selväksi, että hän ei enää tänä päivänä missään nimessä kiusaisi muita eikä hän hyväksy kiusaamista. Varsinkin pieni lapsi usein kaipaa vanhemman hyväksyntää ja haluaa toimia tavoilla, jotka saavat vanhemman ylpeäksi.
Omien virheiden paljastaminen rehellisesti lapselleen siis kannattaa, sillä tämä on eräs keino auttaa lasta välttämään samojen virheiden teko.
