Satoja tuhansia suomalaisia elää diabeteksen kanssa, mutta tarkkaa ja vuosittaista tilastotietoa ei ole. Arvioiden mukaan tyypin 1 diabetes on harvinaisempi ja sitä sairastaa noin 50 000 ihmistä, kun taas tyypin 2 diabeetikkoja on noin 400 000.
Lapsikin voi sairastua diabetekseen. Diabetesliiton mukaan valtaosa lasten diabeteksesta on ykköstyyppiä. Lasten ja nuorten yleistyvän lihavuuden ja vähäisen liikunnan takia kakkostyypin diabetesta on kuitenkin alkanut esiintyä silloin, kun siihen on perinnöllinen alttius.
Lapsi voi osallistua diabeteksensa omahoitoon, jonka taitoja hän oppii omaan tahtiin. Lasta voi kannustaa pienestä pitäen sopivasti olemaan mukana hoidon suunnittelussa, eikä häntä saa painostaa edistymään oppimisessa. Diabeteshoitaja Kaja Normet on antanut uusimmassa Diabetes-lehdessä neuvoja, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksen hoitoon eri ikäkausina.
”Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis”, Normet korostaa.
Näin lapsi voi osallistua diabeteksensa hoitoon ja sen suunnitteluun
2–3-vuotias
Tässä iässä lapsi ei vielä ymmärrä diabeteksensa lopullisuutta tai sure sairastumistaan. Hän tarvitsee aikuisen täyttä valvontaa ja säännöllisiä päivärutiineja.
4–5-vuotias
Lapsi alkaa kaivata aikuisten arvostusta ja kiitosta tekemistään asioista ja hän osallistuu innokkaasti kaikkeen tekemiseen. Lapsi voi esimerkiksi insuliinia annostellessa pitää kiinni insuliinikynästä tai painaa insuliinipumpun nappia tai auttaa verensokerin tarkistamisessa.
5–6-vuotias
Tämän ikäisen lapsen diabetesta hoitavat vielä täysin aikuiset. Lapsi voi ruokailuhetkinä opetella tuntemaan hiilihydraattipitoisia ruokia ja osa lapsista voi jo opetella insuliinin pistämistä insuliinikynällä.
Koulun aloitus
Koulun alkaessa lapselle on tärkeää kuulua porukkaan ja tehdä asioita muiden lasten kanssa. Lapsi voi jo ymmärtää diabeteksen pysyvyyden ja se voi aiheuttaa surua. Vanhempien on tärkeää kertoa lapselle, että diabetesta osataan hoitaa hyvin.
7–9-vuotias
Lapsi ymmärtää, miksi verensokeria mitataan. Hän tietää, mitä pitää tehdä, jos verensokeri laskee tai nousee liian paljon ja hän osaa pyytää apua koulussa. Tässä ikävaiheessa diabeteksen hoito on kuitenkin edelleen täysin vanhempien vastuulla. Koulupäivän aikana tukihenkilön pitää auttaa lasta verensokeriarvojen tulkitsemisessa ja insuliinin annostelussa.
10–12-vuotias
Tämän ikäinen lapsi ottaa jo jonkin verran vastuuta diabeteksensa hoidosta, mutta päävastuu on edelleen vanhemmilla. Lapsen kanssa kannatta pohtia erikoisilanteita, kuten liikuntahetkiä, juhlien herkkuhetkiä sekä matalia ja korkeita verensokereita. Vanhemman on hyvä kannustaa ja kehua lasta uusista omahoidon taidoista.
Teini-ikäinen lapsi
Teini-ikäisen diabeteksen hoidonohjaus suunnataan diabetesyksikössä yhä enemmän nuorelle itselleen, mutta annettuja ohjeita on edelleen tärkeää pohtia yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien on myös hyvä seurata hienovaraisesti hoidon toteutumista, mutta luottaa jo nuoren omiin taitoihin. Nuoren elämässä tapahtuu paljon asioita, ja vanhempien kannattaa kysyä häneltä mieluummin ”Mitä kuuluu?” kuin ”Mitä verensokeri on?” Normet huomauttaa, että muutamia vuosia ennen täysi-ikäisyyttä, mielellään jo 14-15 vuoden iässä, kannattaa nuoren kanssa ottaa puheeksi päihteet, ehkäisy, ajokortti ja ammatinvalinta.
Teksti: Miia