Suomessa on kymmeniä tuhansia monikkoperheitä. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuodesta 1990 eteenpäin monikkosynnytyksiä on ollut vuoteen 2022 mennessä yhteensä noin 30 000. Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon on syntynyt kaksoset, kolmoset tai jopa vielä useampi lapsi kerralla.
Viime vuonna 582 suomalaiseen perheeseen syntyi kaksoset ja yhdeksään perheeseen kolmoset. Näin on muodostunut jälleen uusia monikkoperheitä. Kun lapsia syntyy yhdellä kertaa enemmän kuin yksi, on arjessa uusia ja erilaisia haasteita kuin perheissä, joihin syntyy yksi lapsi kerrallaan.
”Kaksosena tai kolmosena kasvaminen on erilaista kuin muissa perheissä ja vanhemmat kaipaavat juuri monikkoperheille suunnattua tietoa ja tukea”, Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Kristiina Heinonen kertoo.
”Usean samanikäisen lapsen hoitaminen ja heidän kehityksensä seuraaminen tuo paljon iloa vanhemmille ja läheisille. Vanhemmat voivat kuitenkin tarvita tietoa ja tukea esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen muodostamiseen monikkoperheessä”, hän toteaa.
Kaksosista on tehty monenlaisia tutkimuksia, joista osassa on kuultu vanhempia. Tutkimuksissa on ilmennyt vanhempien huolia ja kysymyksiä monikkoperheen vanhemmuuteen liittyen. Esimerkiksi kaksosten isille tehdyssä tutkimuksessa isiä askarrutti muun muassa yksilöllisen suhteen luominen kumpaankin kaksoseen. Myös kaksosten keskinäisen suhteen kehittyminen kiinnosti.
”Kaksosten väliseen suhteeseen voi liittyä johtajuutta, alistuvuutta ja puheroolia, jossa toinen kaksosista hallitsee vuorovaikutusta ja vie toiselta tilaa ilmaista itseään, mikä voi häiritä lapsen terveyttä ja hyvinvointia. Oman identiteetin kehittymisessä tarvitaan usein vanhemman apua, ja yksilöllistä kohtaamista tulisi huomioida päivittäisessä elämässä”, Heinonen sanoo.
Hoitotyötä perhelähtöisempään suuntaan
Suomessa on viime vuosina syntynyt noin 600 kaksosta vuosittain, kun taas kolmosraskaudet ovat harvinaisempia. Kolmosia on syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana 6-11 vuodessa. Nelosraskaudet ovat tätäkin huomattavasti harvinaisempia: vuosina 2014 ja 2016 syntyi yhdet neloset ja näitä edeltävät nelossynnytykset ovat vuodelta 1994 (1) ja 1993 (2).
Monikkoraskaus aina riskiraskaus. Itä-Suomen yliopisto kertoo, että lähes 40 prosenttia kaksosista syntyy ennenaikaisina. Noin 40 prosenttia kaksosista painaa alle 2 500 g ja 9 prosenttia alle 1 500 g. Kaksosista noin puolet ja kolmosista kaikki tarvitsevat vastasyntyneiden tehostetun- tai muun valvontaosaston hoitoa.
Tietoa monikkoperheiden tarpeista tarvitaan kotona, mutta myös hoitotyössä. Heinonen sanoo, että monikkoperhe on erityisperhe, jonka kohtaamiseen ja hoitotyöhön liittyy erityistiedon tarvetta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toivovat aiheeseen liittyvää koulutusta.
Kotona lasten hoitoa on paljon ja olisi tärkeää, että vanhemmille jäisi aikaa myös lepoon ja palautumiseen. Heinosen mukaan monikkoperheiden hoitotyötä tulisi kehittää entistä perhelähtöisemmäksi ja ammattilaisten tulisi pystyä vastaamaan vanhempien erityistiedon ja -tuen tarpeisiin.
”Tähän tarvitaan tutkimusnäyttöön perustuvaa koulutusta”, yliopistonlehtori kommentoi.
Heinonen on vastuututkijana Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen Elämä kaksosena 2021–26 -tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on hoitajien osaamisen kehittäminen monikkoperheiden hoitotyössä selvittämällä monikkoperheiden hoitotyötä ja sen turvallisuutta, parantamalla asiakaslähtöisyyttä, lisäämällä monikkoperhetietoa sekä kehittämällä koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Heinonen on ollut myös mukana määrittelemässä kansainvälisiä monikkoperheiden terveyden edistämiseen liittyviä tutkimustavoitteita ja tuottamassa Suomen Monikkoperheet ry:n vuonna 2022 uudistettua Hyvä alku monikkovanhemmuuteen -opasta.
Lisätietoa, vinkkejä ja tukea löydät Suomen Monikkoperheet ry:n sivuilta.
Teksti: Miia
