Jouluvalmistelut voivat olla osalle vanhemmista hyvin kuormittavia ja heille syntyy joulupaineita. Ruuhkavuodet kertoi aiemmin rauhoittumisharjoituksista, joita koko perhe voi tehdä joulukiireen keskellä. Psykologi on antanut näiden harjoitusten rinnalle vinkin itsemyötätunnon vaalimisesta myös joulun aikaan.
Jouluun liittyvät kauniit mielikuvat ja odotukset tunnelmallisesta yhdessäolosta voivat muuttua suorituspaineiksi, jos tehtävää ja hoidettavia asioita on enemmän kuin olisi aikaa ja energiaa. Moni vanhempi uupuukin joulupaineiden alla, kertoo Terveystalo. Paineen ja stressin alla tilanteet myös usein kärjistyvät herkemmin kotona.
Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen on nostanut esiin apukeinoksi itsemyötätunnon, joka pitäisi muistaa myös joulun alla. Itsemyötätuntoa voi harjoittaa puhumalla itselleen ystävällisesti ja lempeästi; sättimisen sijaan itseään tulisi myös kiittää ja kehua.
Itselleen kannattaa puhua kuin puhuisi ystävälleen. Lempeä, ymmärtäväinen ja armollinen äänensävy tukee mielen hyvinvointia. Itsemyötätunnon merkitys korostuu myös vanhemmuudessa.
”Ruuhkavuodet ovat kuormittavaa aikaa, mutta välillä kannattaa nostaa itsensä ykköseksi. Vanhemmuuden suorittamisen sijaan voi keskittyä nauttimaan elämästä. Lapselle riittää riittävän hyvä – täydellinen ei tarvitse olla”, Turunen kertoo.
”Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän hän tarvitsee: vanhemman huomio ja turvalliset, toistuvat arjen rutiinit kantavat pitkälle. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja heistä kiinnostunutta aikuista, joka katsoo heitä rakastavasti. Samalla tavalla kannattaa katsoa itseäänkin”, hän lisää.
Jouluodotukset muuttuvat paineiksi
Monilla jouluun kohdistuu suuria odotuksia ja joulun aikaan liittyy paljon muistoja. Joulussa yhdistyvät niin omat kuin mahdollisen kumppaninkin lapsuuden hyvät ja huonot joulut sekä perinteet. Samalla yritetään luoda hyviä perinteitä ja muistoja oman jälkikasvun kanssa.
”Jouluun liittyy paljon erilaisten tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamista. Toisaalta mediassa on luotu kiiltokuvamainen kuva joulusta tonttuovineen, herkuista notkuvine pöytineen ja upeine koristeineen. On hyvä havahtua pohtimaan, haluaako siihen astua”, Turunen huomauttaa.
Jokainen tekee joulun tavallaan ja siihen saa panostaa, jos niin haluaa. Olennaista olisi erottaa, mistä syystä asioita tekee.
”Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista toiveista ja tunteista siellä taustalla. Hyvän joulun luominen ei vaadi valtavia panostuksia”, Turunen sanoo.
Itseään voi suojella suorituspaineilta muun muassa pysähtymällä miettimään, mitä oikeasti kaipaat. Mitkä perinteet ovat juuri sinulle tai perheellesi tärkeitä? Joulusta voi tehdä omannäköisen ja omia jouluperinteitä voi luoda esimerkiksi jouluruoan kanssa.
Lapsi kaipaa läsnäolevaa vanhempaa
Joulun aika on parhaimmillaan tilaisuus saada muutaman päivän tauko arjen rutiineista ja hengähdyshetki vuoden pimeimmän ajan keskellä. Jouluna on myös lupa ottaa aikaa itselleen, vaikka sitä viettäisi perheen tai koko suvun kesken. Itseään ja omaa jaksamista kannattaa kuunnella.
”Jos huomaa olevansa ärtynyt ja jatkuvasti pyörittävänsä mielessään tekemättömien asioiden listaa, kannattaa pohtia keinoja keventää. Voi pyytää apua, laskea vaatimuksia tai muuttaa suunnitelmia”, Turunen kertoo ja jatkaa:
”Kireä ilmapiiri saa lapsenkin olon hankalaksi. Lapsi kaipaa joulunakin ennen kaikkea läsnä olevan vanhemman – ei äärimmilleen stressaantunutta, päihtynyttä tai puhelimella tavoittamattomissa olevaa.”
Turunen muistuttaa vielä ymmärtäväisyydestä.
”Ennen kaikkea jouluna kannattaa olla ymmärtäväinen niin itseään kuin muita kohtaan: joulu voi nostaa ihmisissä pintaan kaikenlaisia tunteita. Niille on annettava tilaa”, hän päättää.
Teksti: Miia
