Nykymaailmassa elämä on kiireistä ja stressaavaa. Älylaitteet täyttävät helposti jokaisen kiireettömän ja tyhjän hetken päivän aikana. Tällöin mieli ja keho eivät pääse palautumaan, vaan kuormittuvat entisestään. Päivät koulussa tai päiväkodissa voivat venyä jopa kymmentuntiseksi. Vanhempien töiden takia ja tukiverkoston puuttuessa, lapsi ei saa välttämättä edes kesälomaa päivähoidosta. Niinpä nykyään pienikin lapsi voi uupua. Mitkä ovat burn outin merkit lapsella?
Hiljaisilla ja muut huomioonottavilla, kilteillä lapsilla on suurentunut riski koulu- uupumukseen ja masennukseen. Lapset kyllä muistavat tehdä sovitut tehtävät, lukea kokeisiin ja osaavat ottaa aina toiset huomioon. He kuitenkin unohtavat helposti itsensä ja omat tarpeensa, eivätkä uskalla hellittää – saatika epäonnistua.
Ympäristökin asettaa lapsille paineita, kehuen aina pelkästään heidän saavutuksiaan. Niinpä kilteillä lapsilla on suurentunut riski sairastua uupumukseen. Kouluterveyskyselyn mukaan heistä viidesosa oli tyttöjä vuonna 2017.
Myös neurokirjon lapsi kuormittuu herkemmin kuin muut lapset. Tällaisella lapsella ihan tavalliset arkiset asiat kasvattavat päivän aikana kertyvää henkistä kuormaa. Neurokirjon lapsi saattaa esimerkiksi aistia poikkeavasti ympäristöään. Hän voi kokea tavalliset äänet liian kovana. Vaatteiden materiaalit saattavat ahdistaa kovastikin.
Neurokirjon lapsella voi olla vaikeuksia hahmottaa syitä ja seurauksia. Hänen on hankalaa kertoa omista ajatuksistaan, tunteistaan ja tarpeistaan. Hän voi kokea, ettei tule ymmärretyksi. On siis tavallista, että hän tuntee joutuvansa voimiensa äärirajoille monia kertoja päivässä.
Kuitenkin kaikki lapset kokevat kuormittuvansa enemmän tai vähemmän nykyisenlaisessa elämänmenossa, jossa älylaitteet täyttävät kaiken tyhjän ajan. Päivähoidossa ja koulussa vietetään pitkiä päiviä, mutta myös lomilla juostaan puuhapuistosta toiseen tai kierretään sukuloimassa ympäri Suomea.
Millä tavoin lapsi oireilee liian suurta kuormitusta?
Eri lapset reagoivat liian suureen kuormitukseen eri tavoin. Toiset käyvät ylikierroksilla ja puhuvat taukoamatta, kun taas toiset käpertyvät itseensä ja ovat aivan hiljaa.
Uupumisen aiheuttamiin oireisiin vaikuttaa esimerkiksi lapsen ikä. Lapsella stressi ja uupuminen aiheuttavat samankaltaisia oireita kuin aikuisillakin. ”Vaikuttaa keskittymiskykyyn, voi vaikuttaa siihen, että lapsi on levoton, ehkä jopa aggressiivinen. Voi olla, että lapsi vetäytyy erilaisista tilanteista, voi olla vaikeutta rauhoittua ja rentoutua,” sanoo Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntija Arja Taipale.
Uupunutta koululaista tai opiskelijaa saattaa olla hankala tunnistaa, koska koenumerot voivat pysyä hyvällä tasolla ja lapsi ponnistella entistä enemmän. Tällöin kierre on valmis ja koulu-uupumus syvenee entisestään.
Uupunut voi olla tunnetasolla voimaton, masentunut, ahdistunut, haluton ja kokea merkityksettömyyden tunnetta. Varsinkin nuorilla tytöillä uupumukseen voi liittyä myös syömishäiriötä ja terveellisyyden tavoittelua, joka ampuu yli. Koulu-uupumus voi näyttäytyä ulospäin lapsen univaikeuksina, alakuloisuutena, itkuisuutena ja haluttomuutena sekä vaikeutena aloittaa asioita. Lapsen temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän uupuessaan toimii, ponnisteleeko hän entistä enemmän vai luovuttaako.
On myös muita merkkejä, joista tunnistaa lapsen uupumus. Niitä ovat, että lapsen haluttomuus lähteä harrastuksiin, jotka ovat hänelle mieluisia sekä jatkuva väsymys riittävästä unenmäärästä huolimatta. Kiinnostus kouluun voi joillakin lopahtaa. Lapsi voi myös moittia itseään. Mikä hälyttävintä, lapsen kaveripiiri voi yhtäkkiä vaihtua. Esimerkiksi aiemmin innokas koululainen voi vaihtaa kaveripiirinsä sellaisiin, joita koulunkäynti ei kiinnosta.
Lapsi saattaa olla myös kovin ärtyisä ja kärsiä muistamattomuudesta. Fyysisiä uupumuksen oireita voivat olla erilaiset lihaskivut, jatkuva sairastelu ja päänsärky tai mahakipu. Uupuneet lapset voivat kuvitella olevansa laiskoja, koska heidän voimavaransa ovat vähissä. Heillä on heikentynyt kestävyys, joten he eivät jaksa harrastaa niin paljon fyysistä toimintaa.
Kuinka lapsen uupumusta voidaan hoitaa?
1. Terveelliset elintavat
Terveellisiin elintapoihin kuuluvat säännölliset nukkumaanmenoajat ja riittävä määrä unta, jota edeltävät rentouttavat nukkumaanmenorutiinit. Toinen peruspilari on tasapainoinen ruokavalio, josta tulisi löytyä täysjyvätuotteita, vihanneksia, hedelmiä, vähärasvaista proteiinia ja runsaasti vettä.
2. Opeta lapselle rentoutumista
Opeta lasta rentoutumaan hänelle sopivilla tavoilla. Käytä hyödyksesi erilaisia helppoja rentoutumisharjoituksia, rauhallista musiikkia ja mindfulnessia.
3. Avoin keskustelu
Keskustelkaa lapsesi kansssa avoimesti hänen tunteistaan ja ajatuksistaan sekä pohtikaa syitä uupumuksen taustalta. Miettikää myös yhdessä, kuinka uupumusta voisi helpottaa. Sopivia keinoja voivat olla esimerkiksi riman laskeminen alemmas koulutehtävissä. Jokaiseen kokeeseen ei tarvitse päntätä, vaan siihen voi riittää tunneilla opitut taidot. Opeta lasta ajattelemaan, että seitsemän ja kahdeksan ovat ihan hyviä numeroita kokeista, eikä aina ole pakko saada kiitettäviä arvosanoja.
Pohtikaa myös sopivaa harrastusten määrää ja sitä, että ovatko harrastukset liian kuluttavia. Tarvitsisiko lapsi niiden tilalle enemmän vapaa-aikaa ja palauttavia harrastuksia, kuten piirtämistä ja maalaamista?
4. Ammattiapu
Mikäli lapsen väsymys ja uupumus eivät hellitä elintapojen muuttamisella, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
5. Ennaltaehkäisy
Uupumista voidaan ennaltaehkäistä edeltävien kohtien keinoilla, kuten terveellisillä elintavoilla, opettamalla lapselle rentoutumista, avoimen keskustelun avulla ja turvautumalla tarvittaessa ammattiapuun. Lapsen elämää kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisesti maalaisjärkeä käyttäen ja pohtia, onko siinä riittävästi leppoista vapaa-aikaa. Onko lapsella taipumusta perfektionismiin? Osaako hän rentoutua? Onko harrastuksia liikaa vai sopivasti?
Muun muassa tällaisia kysymyksiä läpikäymällä voidaan päätellä, onko lapsella kohonnut riski sairastua uupumukseen ja onko hänen elämässään riittävästi uupumukselta suojaavia tekijöitä. Lapsi ei välttämättä itse tunnista uupumisen merkkejä ja osaa tehdä tarvittavia muutoksia, joten on aikuisen vastuulla suojella lasta uupumukselta.
Osaatko havannoida lapsessasi uupumisen merkkejä? Mitkä tekijät lapsesi elämässä lisäävät mahdollisuutta uupumiseen?
Lähteet: Erityisvoimia, Kodin Kuvalehti, MTV, Topdoctors, Tunne ja taida
Teksti: Anne-Mari valta
Ei vielä kommentteja