Monilla vanhemmilla on haaveita ja unelmia. Jotkut näistä ovat arkisia ja helposti toteutettavia, toiset hiukan suurempia ja pidemmän tähtäimen toiveita. Joskus vanhempi voi kokea, että hän on joutunut luopumaan unelmistaan perheen takia. Valinta on kuitenkin ollut oma, muita ei tulisi siitä syyllistää.
Joskus kuulee ihmisten sanovan, että heitä harmittaa, että he ovat joutuneet luopumaan unelmistaan perheensä takia. Tällaisista kommenteista tulee aina hiukan surumielinen olo. Joskus kommentoijan äänestä kuulen selvästi, että hän on katkera siitä, että häntä on “estetty” toteuttamasta omia haaveitaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä toteuttamaan haaveitaan
Toki on selvää, että jotkut haaveet voivat olla sellaisia, joita ei enää vanhemmalla iällä voi toteuttaa. Näin saattaa olla silloin, jos haave edellyttää huipputasoista fyysistä kuntoa ja vuosikausien harjoittelua. Jos haave on ollut korkealle vuorelle kiipeäminen eikä se enää keski-iässä onnistu heikon kunnon takia, ei ole reilua syyttää tästä muita.
Ihminen saattaa kokea, että perhe on vaatinut hänen kaiken aikansa ja huomionsa, eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta esimerkiksi harjoitella fyysisesti haaveensa edellyttämällä tavalla, koska hänen on täytynyt käydä töissä ja hankkia perheelle elantoa.
Ihminen on kuitenkin itse tehnyt valinnan pitää huolta perheestään sen sijaan, että olisi omistanut kaiken aikansa esimerkiksi unelman edellyttämälle fyysiselle harjoittelulle. Monien ihmisten unelma on perhe, ja moni ei koskaan saavuta tätä unelmaa. Kun valinta kerran on tehty, ei tunnu reilulta itseään tai muita kohtaan myöhemmin käydä kyseenalaistamaan sitä ja antaa muiden ymmärtää, että muut ovat estäneet ihmistä toteuttamasta haaveitaan.
Monet kykenevät yhdistämään omat haaveensa ja perheen
Arjen voi myös usein organisoida siten, että on mahdollista yhdistää rakas harrastus ja perhe. Toki joskus voi olla tilanteita, joissa tietynlaisten unelmien ja perheen yhdistäminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Näin saattaa olla esimerkiksi taloudellisista syistä. Tällöinkin kuitenkin kyseessä on tietoinen valinta. Ihminen valitsee perheen sen sijaan, että lähtee tavoittelemaan toisentyyppisiä unelmia.
Arkielämässä suurin osa ihmisistä joutuu tekemään valintoja siitä, mikä unelma on tärkein. Monille perheen valitseminen on itsestäänselvyys. Toiset valitsevat toisin. Valintojensa takana pitää pystyä seisomaan.
Usein haaveistaan luopumisesta valittavan ihmisen taustalla voi olla muita ongelmia ja pahoinvointia, joka purkautuu tällaisina kommentteina. Elämäänsä tyytyväinen ihminen ei koe tarpeelliseksi alleviivata perheenjäsenilleen, kuinka hän on luopunut omista haaveistaan heidän takiaan. Päinvastoin, perhe on monelle suuri kiitollisuudenaihe, jonka haluaa usein tuoda myös esiin perheenjäsenilleen.
Jos kuitenkin mielen pohjalla kaihertaa ajatus siitä, että on ollut haaveita, joita ei ole voinut toteuttaa perheen takia, kannattaa kääntää katse kaikkiin hyviin asioihin, joita omassa elämässä on. Jos elämässä on perhe ja lapsia, tämä on kenties kuitenkin se kaikkein tärkein aarre, jota monet toivoisivat itsellään olevan, mutta joka ei kaikille ole läheskään itsestäänselvyys.
