Rivien välistä syyllistäjä on henkilö, joka ei syytä suoraan, vaan vihjailee kautta rantain toisten virheistä ja puutteista. Joskus tällainen ihminen ei tiedosta omaa toimintaansa, toisinaan hän taas tarkoituksella haluaa saada toiselle aikaan huonon olon. Jos tällainen syyllistäjä on omassa lähipiirissä, häntä voi olla vaikeaa sulkea pois elämästä, jos kyseessä on lähisukulainen tai muu läheinen henkilö. Kuinka syyllistäjän kanssa olisi parasta toimia?
Rivien välistä syyllistäminen voi liittyä esimerkiksi vanhemmuustaitoihin, jotka syyllistäjän mielestä ovat puutteellisia. Syyllistäjä saattaa olla sitä mieltä, ettei vanhempi osaa hoitaa lastaan kunnolla ja hän ilmaisee aina tilaisuuden tullen rivien välistä, kuinka jokin asia todellisuudessa kuuluisi tehdä. Tällainen voi ymmärrettävästi aiheuttaa vanhemmalle mielipahaa, varsinkin jos syyllistäjä on omassa lähipiirissä.
Syyllistäjä saattaa naamioida arvostelunsa vaikkapa siten, että kertoo lukeneensa jostakin, kuinka jokin lasten kasvatukseen liittyvä asia tulisi hoitaa. Hän saattaa ottaa asian esiin sopivasti juuri silloin, kun vanhempi on hoitanut kyseisen asian toisella tavalla. Syyllistäjä ei sano suoraan vanhemmalle, että tämä on toiminut väärin, mutta rivien välistä vihjaa siihen suuntaan kertomalla viattomaan sävyyn toisentyyppisestä toimintatavasta, joka hänen itsensä ja kuulemma myös muiden mielestä on parempi.
Syyllistäjä ei välttämättä itse tiedosta loukkaavansa
Joskus syyllistäjä ei tarkoituksella halua loukata, mutta puhuu silti epäkohteliaaseen ja syyllistävään sävyyn. Tällöin on hyvä, että hänelle huomauttaa hänen käytöksestään. Moni tekee elämässään virheitä ja vasta kun toiset niistä huomauttavat, on mahdollista korjata toimintaansa. Jos syyllistäminen on ollut tahatonta, on kaikkien etu, että syyllistäjälle huomautetaan asiasta, jotta hän jatkossa voi tarkkailla paremmin ulosantiaan.
Jos syyllistäminen on tahallista, tilanne on usein haastavampi. Jos ihminen tahallisesti haluaa aiheuttaa toiselle pahaa oloa, syynä saattaa olla esimerkiksi pahoinvointi omassa elämässä. Joskus taas epäempaattisuus ja jopa suoranainen ilkeys voi olla ihmisen persoonallisuuspiirre. Tällaisen ihmisen kohdatessa kannattaa priorisoida oma mielenrauha sen sijaan, että yrittää turhaan muuttaa syyllistäjää ja hänen käytöstään.
Itseään kannattaa muistuttaa siitä, että toisen sanat eivät määritä sitä, minkälaisia omat vanhemmuustaidot ovat. Syyllistäjän sijasta kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, joilta saa rakentavaa palautetta ja tukea vanhemmuuteen. Tällainen positiivinen kannustus auttaa torjumaan tahallisesti muita syyllistävien ihmisten kommenttien aiheuttamaa pahaa mieltä.
Kannattaa pyrkiä mahdollisuuksia mukaan pitämään etäisyyttä syyllistäjään
Jos syyllistäjän toiminta muuttuu räikeämmäksi ja aiheuttaa voimakasta mielipahaa, hänelle voi todeta suoraan, että hänen käytöksensä on epäkohteliasta ja aiheuttaa niin paljon pahaa mieltä, että hänen kanssaan ei tunnu hedelmälliseltä olla tekemisissä. Vaikka kuinka haluaisi muuttaa toista ihmistä, tämä ei ole mahdollista, ellei ihminen itse halua muuttua. Syyllistäjän ilkeät sanat voikin jättää omaan arvoonsa ja muistuttaa itseään siitä, että vanhemmuustaidot mitataan aivan muilla tavoin kuin ilkeiden kommentoijien rivien välistä tehdyillä sivalluksilla.
Ei vielä kommentteja