Lapset sairastavat useamman flunssan vuodessa, koska heidän vastustuskykynsä on puutteellinen ja he viettävät aikaa päiväkodissa toisten lasten kanssa. Suurin osa flunssista paranee kotihoidolla, mutta joskus ne pitkittyvät tai aiheuttavat jälkitauteja, jolloin on käännyttävä lääkärin puoleen. Missä kaikissa tilanteissa olisi syytä mennä lääkäriin lapsen kanssa?
Lasten nuha-yskä-kuumetauti eli flunssa on ylähengitystieinfektio, joka kestää tavallisimmin 7-12 vuorokautta ja paranee itsestään. Flunssan oireita ovat muun muassa nuha, vuotava nenä, aivastelu ja tukkoisuus. Muita mahdollisia oireita ovat kurkkukipu, päänsärky, yskä, sekä lievä lämmönnousu tai kuume.
Flunssan itämisaika vaihtelee sen aiheuttajaviruksen mukaan alle vuorokaudesta muutamaan päivään. Flunssan aiheuttajaviruksia on useita. Niistä yleisin on rinovirus, joka aiheuttaa yli puolet suomalaisten lasten flunssista. Sitä esiintyy erityisesti syys-marraskuun aikana. Toisin sanoen kaikki alle yksivuotiaat lapset saavat oireettoman tai oireisen rinovirusinfektion ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Muita mahdollisia flunssan aiheuttajaviruksia ovat esimerkiksi RS-virus ja koronavirukset. Niitä esiintyy erityisesti talvikuukausina. Lapsen hengitystieinfektio voi johtua kymmenestä eri nimisestä viruksesta ja sadoista virusten alaluokista.
Flunssat eivät johdu siitä, että talvella/syksyllä on kylmää ja sateista tai kovempaa pakkassäätä. Se ei johdu myöskään kylmettymisestä. Flunssakauden aiheuttaa sen sijaan ihmisten ahtautuminen samoihin tiloihin, kuten päiväkotiin ja kouluun. Se antaa viruksille oivan mahdollisuuden levitä ihmisestä toiseen. Myös oireettomat ihmiset voivat kantaa viruksia. Lapsilla onkin puolet vuodesta jokin virus nenänielussa, vaikka se ei aiheuttaisi oireita. Oireetonkin virus tartuttaa.
Flunssa tarttuu esimerkiksi käsistä, pisaratartuntana ja nenäeritteestä, josta se kulkeutuu käsien kautta lapsesta toiseen ja edelleen nenään. Toinen vaihtoehto on, että se kulkeutuu käsistä leluihin, josta se tartuttaa muita lapsia. Tärkein keino ehkäistä flunssan tarttumista onkin käsien pesu, niin kotona kuin päivähoidossa.
Pienet lapset sairastavat noin kuusi flunssaa vuoden aikana. On siis täysin normaalia, että lapsella on toistuvia virusperäisiä flunssia. Suurin yksittäinen riskitekijä flunssalle on päivähoito päiväkodissa.
Toistuvat infektiot johtuvat siitä, että lapsen elimistön puolustusmekanismit ovat kypsymättömiä. Se johtuu suojaavan vastustuskyvyn puutteesta, altistumisesta taudeille muiden lasten kautta, sekä luultavimmin ilman saasteista. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat: sisaruksien suuri lukumäärä, tutin kova käyttö ja vanhempien tupakointi.
Flunssat voivat aiheuttaa monenlaisia jälkitauteja, jotka voivat olla hankalampia ja kestää pitkään. Niitä ovat esimerkiksi välikorvantulehdus, poskiontelotulehdus ja keuhkoputkentulehdus.
Antibiootit eivät tehoa virusinfektioihin, joten niistä ei ole hyötyä flunssan hoidossa. Flunssan jälkitaudit voivat kuitenkin olla bakteeriperäisiä, kuten korva- ja poskiontelotulehdus sekä keuhkokuume, jolloin antibiootit tulevat kyseeseen. Kun jälkitauti todetaan tai siitä on vahva epäilys, määrätään sen hoidoksi antibioottia.
Flunssan kotihoito ja milloin lääkäriin?
Nenäliina on paras nuhan hoitoon. Ikävä kyllä pienet lapset eivät osaa niistää. Tällöin lima menee nieluun, joka aiheuttaa yskimistä erityisesti yöaikaan. Erite voi myös tukkia sieraimet, jonka vuoksi lapsen hengitys häiriintyy. Nuhan hoitoon kannattaa käyttää niistäjää ja keittosuolatippoja sekä sumutteita. Isompien lasten kohdalla voi käyttää sympatomimeetti-suihketta muutaman päivän ajan.
Yskän hoito on hankalaa, koska yskänlääkkeistäkään ei ole apua. Päinvastoin niistä voi olla jopa haittaa. Yöllisen yskän hoitona kannattaa käyttää yli 1-vuotiailla hunajaa. Lapsen annos on pari teelusikallista iltaisin. Vesihöyryhengittelystä on luovuttu, koska lähiaikojen tutkimusten mukaan siitä saatava hyöty on melko vähäinen.
Lepo on yksi tärkeimmistä flunssan hoitokeinoista. Riittävästä nestetyksestä on myös pidettävä huolta. Tarjoa lapselle nesteitä ja nestemäisiä ruokia, jotka hänelle maistuvat. Niitä voivat olla mehu, limsa, smoothie tai jogurtti.
Flunssaisen lapsen oireita tarkkaillessa tulee seurata erityisesti yleisvointia, tajunnantasoa, hengitystä, ympäristöön reagoimista sekä ihon väriä. Mikäli lapsen yleistila on selvästi huonontunut, eikä lapsi jaksa mitään, kuuluu hän sairaalahoitooon.
Kuume tarkoittaa sitä, että elimistössä on tulehdusreaktio, jonka takia kuume nousee. Yleensä kuume ei ole vaarallista, mutta jos lapsen kuume nousee lähemmäs 39:ää, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Jos kuume on vähäisempää, mutta on kestänyt yli viikon, silloin on syytä lähteä lääkäriin. Näin on varsinkin silloin, jos kuumeen syy on epäselvä.
Jos kuume nousee yli 38 asteen, suositellaan sitä hoidettavaksi kuumelääkkeellä, kuten Buranalla tai Panadolilla. Flunssan kaltaisiin virusinfektioihin ei ole kuitenkaan varsinaista omaa lääkettä. Kuumeen kanssa saa olla tarkkana ja lääkäriin on mentävä, mikäli lapsi väsähtää ja kuume on korkealla. Kuumeen pitkittyessä yli viiden vuorokauden mittaiseksi tai sen ollessa välillä poissa, mutta noustessa yhtäkkiä uudestaan, on syytä mennä lääkäriin.
Flunssa aiheuttaa yskää, nenän tukkoisuutta ja kurkkukipua. Myös lievät hengitysongelmat kuuluvat sairaudenkuvaan. Jos hengitys kuitenkin muuttuu puuskuttavaksi ja tiheäksi sekä siihen liittyy selvää vinkumista, on lapsi vietävä lääkäriin. Lääkäriin on syytä lähteä myös, mikäli lapsi on kivulias tai heräilee öisin tai jos flunssa on pitkittynyt jo yli kahden viikon mittaiseksi. Silmien rähmiminen ja punoittaminen on merkki flunssaan liittyvästä silmätulehduksesta, johon on haettava antibioottitipat-tai voide lääkäriltä.
Montako flunssaa teillä on sairastettu tänä talvena? Tiedätkö milloin flunssainen lapsi on vietävä lääkäriin?
Lähteet: Lunera, MTV, Pihlajalinna, Terveyskirjasto, TEKO, Terveyskylä ja Terveystalo
Teksti: Anne-Mari Valta
