Suomalaislasten koulumenestys ja oppiminen sekä koulujen tilanne ovat puhuttaneet viime vuosina. Vuoden 2023 lopulla julkaistut tuoreet Pisa-tutkimuksen tulokset osoittivat, että koulutuksen entisen kärkimaan alamäki jatkuu edelleen. Koululaiset ovat myös uupuneita ja puhelimet häiritsevät keskittymistä ja oppitunteja.
Mikä suomalaiskouluissa mättää ja aiheuttaa lasten alamäen? Erityisopettaja Sasu Viitanen on nostanut tikun nokkaan puhelinten käytön kouluissa. Iltalehden haastattelussa hän pui kännyköiden aiheuttamia ongelmia ja lataa pöytään tutkimustietoa.
Viitanen on kertonut esimerkiksi tutkimuksesta, jossa kahdesta koululuokasta ensimmäisessä oppilaat eivät käyttäneet puhelimia ollenkaan ja toisessa luokassa käyttivät. Tuloksista ilmeni, että kännykättömän luokan oppilaiden koetulokset olivat parempia kuin oppilailla, jotka käyttivät kännyköitä.
Oppilaat saattavat käyttää puhelimiaan oppituntien aikana, mikä häiritsee opetusta ja vie oppilaan huomion pois itse aiheesta. Puhelin ja sen kätköistä löytyvät sovellukset vetävät puoleensa myös vapaa-ajalla. Erityisopettajan mukana ongelma on myös siinä, että puhelien vie paljon aikaa muusta.
”Tulee mieleen liikunnan vähäisyys. Ei voi sanoa suoraan, että älypuhelin olisi syyllinen, mutta jos on viisi tuntia päivässä puhelimella sohvalla, sinä aikana ei voi ainakaan liikkua”, Viitanen sanoi Iltalehdelle.
”Lapsuus on nyt loppunut”
Haastattelussa Viitanen kertoi kannattavansa tiukempia puhelinrajoituksia kouluihin, mutta se ei ole hänestä yksinään ratkaisu. Ongelma on myös sosiaalinen media, jonka eri alustoja käyttävät Viitasen mukaan nykyään liian nuoret lapset. Ratkaisu voisi olla vahva tunnistautuminen, jolloin somekanavien asettamia ikärajoja ei olisi niin helppo kiertää.
Somekanavilla on ikärajat hyvästä syystä. Erityisopettajan mielestä on kuitenkin ristiriitaista, jos vanhemmat eivät halua lapsen katsovan uutisia, mutta samaan aikaan lapsi saa käyttää somea. Esimerkiksi TikTokissa voi törmätä järkyttäviin sotavideoihin ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta.
”Lapsuus on nyt loppunut, sanoi yksi oppilas, kun oli nähnyt oikein järkyttävän sotavideon Ukrainasta Tiktokissa”, Viitanen kertoi Iltalehdelle.
Puhelin ja somealustat mahdollistavat myös kiusaamisen. Lisäksi somella on yhteys mielenterveysongelmiin. Viitanen sanoo Iltalehdessä lukeneensa tutkimuksia, joissa on todettu useiden somekanavien käytön kasvattaneen masennus- ja ahdistusriskiä etenkin tytöillä.
”Jos käyttää 7–11 somepalvelua, on kolminkertainen riski masennukseen ja yli kolminkertainen riski kokea ahdistusta. Jos somessa ei tule tykkäyksiä, nuori voi kokea jäävänsä syrjään. Voi vaan spekuloida, miten somealustat vaikuttavat identiteetin muodostumiseen”, erityisopettaja kommentoi.
Käsinkirjoittamista lisää
Mitä kouluissa pitäisi kännykkäkiellon lisäksi tehdä? Viitanen mainitsi käsinkirjoittamisen lisäämisen ja taito- ja taideaineiden opetuksen. Viitanen otti haastattelussa esiin vuonna 2020 julkaistun aivokuvantamistutkimuksen, jonka mukaan kirjoittaminen ja piirtäminen ovat yhteydessä aivojen kehitykseen sekä oppimiskykyyn.
”Mitä varhaisemmin lapsi kirjoittaa ja piirtää käsin, sitä enemmän se tukee oppimista. Käsin kirjoittamisella ja piirtämisellä on tosi paljon hyötyjä”, erityisopettaja kertoi Iltalehdelle.
Viitasen mielestä oppilaissa näkyy myös sinnikkyyden ja ponnistelun puute. Jos asia tuntuu vaikealta tai se ei kiinnosta, ei siihen jakseta paneutua yhtä hyvin. Somealusta voi vetää puoleensa ja koukuttaa, toisin kuin koulutyö.
”Somessa ei tarvitse ponnistella ja voi kokea dopamiinipörinää koko ajan. Lukeminen ja kertotaulut ovat työläitä ja on kivempi pelata”, Viitanen sanoi.
”Akateemiset taidot ovat suoraan yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Jos niitä heikennetään, hyvinvointi heikkenee. Koulussa pitäisi tarjota kokemuksia ja taitoja, joita ei saa puhelimesta”, hän totesi.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
