Vauva- ja pikkulapsiperheissä huonosti nukutut yöt ja liian lyhyeksi jäävät yöunet ovat hyvin tuttu juttu. Tästä voi seurata univaje, jolla on ikäviä vaikutuksia hyvinvointiin ja se lisää terveysriskejä. Univajeesta seuraa myös muita riskejä.
Vauva valvotti läpi yön, mutta neuvola-aika on sovittu ja muillekin asioille pitäisi lähteä väsymyksestä huolimatta. Vauva siis turvakaukaloon ja ei kuin autolla matkaan! Tämä voi olla arkea monessa lapsiperheessä. Monet vanhemmat (ja myös lapsettomat) eivät kuitenkaan välttämättä tule ajatelleeksi tai edes tiedä, millainen riski siitä seuraa, kun hyppää univajeisena auton rattiin.
”Tietoisuus väsymyksen ja univajeen aiheuttamasta onnettomuusriskin lisääntymisestä on vähäisempää. Tämä tekee väsyneenä ajamisen salakavalasti vaaralliseksi”, Terveystalon työterveyslääkäri Matleena Näppilä huomauttaa.
Väsyneenä ihmisen havainnointikyky heikkenee, ongelmanratkaisukyky hidastuu ja reaktioaika pitenee. Näppilä kertoo, että tämän myötä esimerkiksi hirven huomaaminen tien reunassa on hitaampaa, ja sen jälkeen oikean väistö- tai jarrutusliikkeen aloittaminen vie pidemmän ajan.
Univajeessa ajaminen on epävakaata ja epävarmaa. Kun univajeesta kärsivien ihmisten ajamista seurataan ajosimulaattorilla, havaitaan auton sivuttaishuojuntaa selvästi enemmän.
Näppilä toteaakin, että väsymysonnettomuudet ovat onnettomuustietoinstituutin (OTIn) mukaan pääosin kohtaamisonnettomuuksia, joissa väsyneen kuljettajan auto ajautuu pois omalta kaistalta päin vastaantulevaa tai esimerkiksi pientareen estettä. Suurin osa (71%) väsymysonnettomuuksista tapahtuu silloin, kun kuljettaja on autossa yksin.
”Kuin 0,6 promillen humalassa”
Unessa aivot puhdistautuvat haitallisista aineenvaihduntatuotteista, käsittelevät päivänaikaisia ärsykkeitä ja keräävät energiaa seuraavaa päivää varten. Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä ja siten kognitiivisissa kyvyissä.
”Yhden valvotun yön jälkeen suorituskyky on samaa tasoa kuin 0,6 promillen humalassa. Tämä on selvinnyt, kun on tutkittu sekä univajeen että humalatilan aiheuttamaa kognitiivisen kyvyn heikkenemistä”, Näppilä sanoo.
Terveystalon mukaan aikuinen tarvitsee keskimäärin unta 6-9 tuntia yössä. Mutta mistä tietää, että on nukkunut riittävästi?
”Ihminen on nukkunut riittävästi, kun pian heräämisen jälkeen tuntee itsensä virkeäksi eikä väsymyksen tunne rajoita kohtuuttomasti päivän toimia, kuten työtä ja harrastuksia”, Näppilä kuvailee.
”Ei pitäisi lähteä ajamaan alle kuuden tunnin yöunilla”
Kun ymmärtää omaa unen tarvetta, auttaa se arvioimaan liikenteeseen lähtemisen riskiä.
”Jos tietää, että yleensä tarvitsee kahdeksan tunnin yöunet ollakseen virkeä ja työkykyinen, ei pitäisi lähteä ajamaan alle kuuden tunnin yöunilla. Esimerkiksi tuoreessa väitöstutkimuksessa alle kuuden tunnin yöuni osoittautui väsymykseen liittyvän kuolonkolarin itsenäiseksi riskitekijäksi”, Näppilä sanoo.
Huonosti nukutun yön jälkeen ihminen herää väsyneenä eikä virkisty aamun aikana. Ajatus kulkee hitaasti ja olo voi olla jähmeä sekä ärtyisä.
”Silloin on järkevää jättää auto kotiin tai mennä itse apukuskin paikalle. Jo yksi esimerkiksi viikonloppuna huonosti nukuttu on vaarallista ajamisen kannalta. OTIn raportin mukaan väsymysonnettomuuksista 76 prosenttia tapahtui vapaa-ajan matkalla”, Näppilä päättää.
Ruuhkavuodet kertoi aiemmin, että univaje voi vaarantaa vanhemman kyvyn hoitaa lastaan. Vanhemman uupumuksen taustalla voi olla myös muuta kuin pelkkä univelka, kuten tässä aiemmin julkaistussa artikkelissa kerrotaan. Nukkumisella on iso merkitys hyvinvoinnille ja nukkuminen kannattaakin jättää viimeiseksi asiaksi, josta tinkii.
Teksti: Miia
