Vuosittain tuhansia parisuhteita ja avioliittoja päättyy eroon ja samalla syntyy myös uusia eroperheitä. Tämän myötä vuoroasuminen voi tulla osaksi lasten arkea. Ruuhkavuodet on kertonut aiemmin, että jopa yli 110 000 lasta asuu kahdessa kodissa Suomessa ja määrä on noussut tasaisesti.
Lasten vuoroasuminen on yleistynyt niin Suomessa kuin muualla Euroopassa reilun parin vuosikymmenen aikana, kertoo Turun yliopisto. Vuoroasumisella tarkoitetaan asumisjärjestelyä, jossa lapsi asuu vanhempien eron jälkeen lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona.
Turun yliopiston johtaman tutkimuskeskus INVESTin tutkijat Mia Hakovirta, Milla Salin, Eija Lindroos ja Mari Haapanen ovat selvittäneet lasten vuoroasumisen yleisyyttä. Vuoroasuminen määriteltiin järjestelynä, jossa lapset viettävät vähintään kolmanneksen ajastaan kummankin vanhemman kanssa.
”12,5 prosenttia eurooppalaisten eroperheiden lapsista asuu yhtä paljon molempien vanhempien kanssa, 8,2 prosenttia asuu 10–14 yötä kuukaudessa toisen ja loput toisen vanhemman luona ja 79,3 prosenttia pääosin yhden vanhemman kanssa”, sosiaalityön professori Mia Hakovirta avaa tutkijoiden löydöksiä.
Turun yliopiston mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuoroasumisella on positiivinen yhteys niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin. Sen on havaittu parantavan yhteistyötä ja vähentävän ristiriitoja vanhempien välillä eron jälkeen.
Vuoroasumisella on myös yhteys lasten sosioemotionaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vuoroasumisen on todettu lisäksi lisäävän äitien hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä.
Nuorimmat ja lähes täysi-ikäiset lapset asuvat yleisemmin vain toisen vanhemman luona
Hakovirta kertoo, että vuoroasumisen yleistymisestä huolimatta Euroopan maiden välillä on huomattavia eroja vuoroasumisen yleisyydessä. Tasan jaettu vuoroasumisen malli, jossa lapsi asui yhtä paljon niin äidin kuin isän luona, oli yleisin Ruotsissa. Länsinaapurissa 42,5 prosenttia lapsista asui yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Toiseksi yleisintä tasan jaettu vuoroasuminen oli Suomessa, 23,8 prosenttia lapsista.
Sen sijaan Tšekissä, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Romaniassa, Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Itävallassa lasten tasan jakautuva vuoroasuminen oli harvinaista. Näissä maissa vain muutama prosentti lapsista vietti yhtä paljon aikaa niin äidin kuin isän luona.
”Kun lasten vuoroasumisen yleisyyttä tarkasteltiin lapsen iän mukaan, pääosin yhden vanhemman kanssa asuminen oli yleisempää nuorimmilla, 0–5-vuotiailla ja vanhimmilla, 16–17-vuotiailla lapsilla. Näissä osuudet olivat 84,8 prosenttia ja 82,5 prosenttia. Vuoroasuminen on yleisintä kouluikäisillä lapsilla”, Hakovirta sanoo.
Tutkijat kirjoittavat Turun yliopiston sivuilla blogitekstissään, että niin tuore tutkimustulos kuin aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vuoroasumisen olevan yleisempää Pohjoismaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Näissä maissa vuoroasumista tuetaan oikeuskäytännöissä sekä vuoroasuva lapsi huomioidaan molempien vanhempien sosiaaliturvaetuuksissa.
”Lasten eron jälkeisissä asumisjärjestelyissä tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä, ja niillä on laaja-alaisia vaikutuksia lasten ja heidän vanhempiensa elämään. Monissa maissa sosiaalipolitiikka ei ole pysynyt lasten uusien asumisjärjestelyiden mukana, mikä vaikeuttaa vuoroasumisen toteuttamista etenkin pienituloisissa perheissä”, tutkijat kirjoittavat.
Voit tutustua vuoroasumisesta tehtyihin havaintoihin tarkemmin täällä. Ruuhkavuodet kertoi aiemmin, että vanhempien ero tuplaa lasten äitiajan, kun taas isäaika romahtaa. Voit lukea aiheesta lisää täällä.
Teksti: Miia