Lapsi ja nuori voi altistua somessa huomaamattaan sellaiselle sisällölle, joka voi pahentaa hänen oloaan, jos hän kärsii jo valmiiksi esimerkiksi epävarmuudesta tai masennuksesta. Nuori ei aina osaa arvioida kriittisesti näkemäänsä. Vanhempien kannattaa jutella lastensa kanssa siitä, millaista sisältöä nämä kohtaavat somessa.
Nykyään yhä nuoremmat lapset käyttävät erilaisia sosiaalisen median sovelluksia. Näissä sovelluksissa vastaantuleva sisältö voi joskus vaikuttaa lapseen tai nuoreen hyvin haitallisesti, jos hän on jo valmiiksi herkässä mielentilassa esimerkiksi masennuksen takia. Vanhempien kannattaakin kysellä aktiivisesti lapsiltaan, mitä he näkevät sosiaalisen median sovelluksia käyttäessään. Lapsen on hyvä oppia suhtautumaan näkemäänsä kriittisesti ja ymmärtää ne periaatteet, joiden perusteella tietty materiaali valikoituu hänen eteensä.
Algoritmit voivat valita lapsen eteen sopimatonta ja haitallista sisältöä
Ylen artikkeli osoittaa, kuinka helposti masentuneen lapsen tai nuoren eteen tulee sellaista sisältöä somessa, joka entisestään voi lisätä masennusta. Artikkelissa kerrotaan 13-vuotiaasta Ellasta, joka on tuntenut olonsa masentuneeksi ja kokee olevansa lihava. Ella ei ole todellinen tyttö, vaan hänet on luotu tekoälyn avulla. Moni todellinen Ellan ikäinen tyttö kuitenkin kokee täsmälleen samanlaisia tunteita kuin “Ella”. “Ellan” avulla on mahdollista tutkia, millaista sisältöä lasten eteen voi tulla somessa.
Moni nuori käyttää TikTokkia. Samoin tekee myös “Ella”. TikTok toimii siten, että käyttäjän silmien eteen tulee jatkuvalla syötöllä videoita tietyn algoritmin mukaan, jonka yksityiskohtia yritys ei suostu paljastamaan. Videoiden valintaan vaikuttaa kuitenkin se, minkä tyyppistä sisältöä käyttäjä on aiemmin katsonut.
Artikkelissa kerrotaan, että aluksi “Ella” näkee kepeitä videoita, jotka käsittelevät esimerkiksi ruuanlaittoa, vitsejä tai koiranpentuja. Tämäntyyppisiä videoita näytetään muutamien minuuttien ajan. Kun “Ella” pysähtyy katsomaan pidemmäksi aikaa videota, jossa on huutava nainen, vain hetki tämän jälkeen hänelle näytetään video, joka käsittelee masennuslääkkeitä. Tämä on esimerkki siitä, kuinka nopeasti algoritmi oppii tunnistamaan käyttäjän kiinnostuksenkohteet sen perusteella, millaisten videoiden ääreen hän jää pidemmäksi aikaa.
Pikkuhiljaa videoiden sisältö muuttuu synkemmäksi. Osassa videoita käsitellään itsetuhoisuutta ja mielenterveyden häiriöitä. On sanomatta selvää, että mikäli “Ella” olisi oikea masennuksesta kärsivä nuori, tällainen sisältö olisi hänelle hyvin haitallista.
Vanhempien kannattaa jutella lastensa kanssa siitä, millaista sisältöä nämä näkevät esimerkiksi TikTokkia tai muita vastaavia sovelluksia käyttäessään. Kannattaa myös selittää nuorelle, millä periaatteella videoita valikoituu hänen eteensä. Tämä saattaa auttaa nuorta itsekin paremmin tunnistamaan tilanteen, jossa videoiden sisältö huomaamatta muuttuu jatkuvasti synkemmäksi. Tällöin nuori voi itsekin aktiivisesti tehdä päätöksen lopettaa videoiden selailu sillä erää sen sijaan, että hän huomaamatta altistuu jatkuvasti synkemmälle sisällölle. Jo se, että nuori ymmärtää algoritmin toiminnan, voi auttaa häntä tiedostamaan paremmin tämänkaltaisten sovellusten riskit ja suhtautumaan kriittisemmin näkemäänsä.
Lähde: Yle
Teksti: Sonja
