Tiesitkö? Lapsen painajaiset voivat kertoa hänen kehityksestä

Kuva: Pixabay / ID 2344799

Lukuisille vanhemmille on tuttua se, että lapsi herää keskellä yötä nähtyään ikäviä unia ja hän kaipaa lohtua. Painajaisten taustalla voi olla niin tunne-elämän tapahtumia kuin positiiviset kehitysaskeleet.

On täysin tavallista, että ihminen näkee nukkuessaan silloin tällöin painajaisia. Lapsetkin näkevät painajaisia, ja jos painaisunet ovat lisääntyneet, voivat ne olla merkki siitä, että lapsi on oppinut uuden taidon.

”Lapsen lisääntyneet painajaiset voivat johtua siitä, että hänen oppimansa taidot välittyvät REM-unen kautta pitkäaikaiseen muistiin. Kun lapsen motoriset taidot ottavat harppauksia esimerkiksi kävelemään oppiessa, unet ovat tärkeitä näiden taitojen tallentajia”, kuvailee professori ja unilääkäri Markku Partinen Terveystalosta.

Painajaisten taustalla voi olla myös lapsen tunne-elämässään kokemat myrskyt. Partinen kertoo, että jos kotona esimerkiksi riidellään paljon ja vanhempien välit ovat jännittyneitä, voi se heijastua lapseen ja tämän yöuniin.

Jos lapsi alkaa nähdä toistuvasti painajaisia, useammin kuin kolme kertaa viikossa, on asiaan syytä puuttua. Vanhempien olisi tärkeää ottaa tilanne puheeksi lapsen kanssa. Unilääkärin mukaan lapsen kanssa pitää selvittää, mikä tunne-elämän taustalla vaikuttaa painajaisiin.

”Ovatko vanhemmat purkaneet vaikkapa taloudellisia huoliaan lasten kuullen? Kouluikäisen mieltä voivat painaa luokan jännitteet tai kaverisuhteet, joita hän ei oma-aloitteisesti uskalla ottaa puheeksi aikuisen kanssa”, Partinen antaa esimerkkejä.

Liikuntaa ja illan rauhoittamista vastaiskuksi painajaisille

Yöunia voivat häiritä myös kauhukohtaukset. Yöllinen kauhukohtaus on unenaikainen voimakas pelkotila, jonka aikana unessa oleva lapsi voi huutaa tai itkeä kauhuissaan, nousta ylös ja kävelläkin hetken ajan. Se on vaaraton ja johtuu havahtumishäiriöstä eri univaiheiden välillä.

”Kauhukohtaukset tapahtuvat, kun syvästä unesta siirrytään kevyeen uneen, painajaiset puolestaan REM-unen aikana. Painajaisessa lapsi on täysin unessa, kauhukohtauksessa osa hänen aivoistaan nukkuu, osa on hereillä. Lapseen ei kuitenkaan saa kauhukohtauksen aikana kontaktia. Lapsi ei itse muista kauhukohtausta aamulla, painajaisen hän voi muistaa”, Partinen kuvailee.

Painajaisia ja kauhukohtauksia voi välttää liikkumalla ja rauhoittumalla. Liikunta parantaa lapsen unen laatua ja edistää syvää unta. Kun tähän yhdistetään liikunnan yleiset hyödyt, on siinä painavia syitä kannustaa lasta säännöllisesti liikkeelle.

”Liikkuminen kannattaa kuitenkin ajoittaa oikein, sillä liian raskas rasitus juuri ennen nukkumaanmenoa voi lisätä kauhukohtauksia”, Partinen muistuttaa.

Kotona illat kannattaa myös rauhoittaa esimerkiksi liian jännittävältä elokuvalta tai tv-ohjelmalta. Unen näkeminen on päivän tapahtumien uudelleenkäsittelyä; ei siis kannata illan viimeisenä tapahtumana jättää lasta pelottavan ohjelman takia kiihtyneeseen tilaan.

Ruuhkavuosien aiemmin julkaistussa artikkelissa käsitellään lapsuuden pelottavia unia, jotka voi muistaa vielä vuosikausia myöhemmin. Voit lukea aiheesta lisää täällä.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.

    Array
(
    [0] => thumbnail
    [1] => medium
    [2] => medium_large
    [3] => large
    [4] => 1536x1536
    [5] => 2048x2048
    [6] => vp_sm
    [7] => vp_md
    [8] => vp_lg
    [9] => vp_xl
    [10] => vp_sm_popup
    [11] => vp_md_popup
    [12] => vp_xl_popup
)