Kaulavaltimon dissekoituma voi oireilla monilla tavoilla

man in blue crew neck shirt covering his face
Kuva: Sander Sammy

Ruuhkavuosien kiireen keskellä stressi saattaa aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia kehossa. Vaikka monet näistä tuntemuksista eivät usein ole vaarallisia, ne voivat silti huolettaa ja joskus myös pelottaa. On hyvä oppia erottamaan potentiaalisesti vaaralliset oireet, joiden ilmetessä kannattaa hakeutua nopealla aikataululla lääkärin vastaanotolle. Esimerkiksi kaulavaltimon dissekoituma voi oireilla monin tavoin ja saattaa johtaa jopa aivoinfarktiin.

Kaulavaltimon dissekoituma on yleisin yksittäinen aivoinfarktin syy nuorilla ja keski-ikäisillä aikuisilla. Kaulavaltimon dissekoitumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaulavaltimon seinämä repeytyy ja veri pääsee seinämän kerrosten väliin. Seurauksena saattaa olla verihyytymän synty ja verisuonen ahtautuminen tai tukkeutuminen. Repeämä voi myös aiheuttaa valtimonpullistuman eli aneurysman.

Toistaiseksi ei tiedetä, mikä pohjimmiltaan aiheuttaa kaulavaltimon dissekoituman. Asiaan vaikuttavat nykykäsityksen mukaan monet erilaiset tekijät. Perinnöllisillä tekijöillä voi myös olla merkitystä syntyprosessissa. Joillakin ihmisillä saattaa esimerkiksi olla synnynnäisesti heikompi valtimonseinämän sidekudoksen rakenne, minkä seurauksena repeämä voi syntyä helpommin.

Perusterve liikunnallinen henkilö voi saada kaulavaltimon dissekoituman

Tyypillinen dissekoitumapotilas on liikunnallisesti aktiivinen, perusterve ja iältään 35-55-vuotias. Noin 80% potilaista, joilla on diagnosoitu dissekoituma, saa joko aivoinfarktin tai ohimenevän aivoiskemian eli tilan, jossa aivot kärsivät hapenpuutteesta.

Dissekoituma voi oireilla monella tavalla

Oireiden luonteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, missä repeytynyt verisuoni sijaitsee ja kuinka laaja-alaista mahdollinen aivojen hapenpuute on. Dissekoituma voi oireilla esimerkiksi päänsärkynä, joka usein tuntuu erilaiselta kuin aiemmat päänsäryt. Särkyalue saattaa sijaita samalla puolella päätä kuin repeämä, tai se voi myös ilmetä molemmille puolilla. Kipua voi myös olla niskassa tai kaulassa.

Toisinaan oireena voi myös olla tinnitus yhdessä tai molemmissa korvissa. Myös erilaisia aivohermojen toimintahäiriöitä voi ilmetä.

Mitkä tekijät voivat altistaa repeämälle?

Eräs mahdollinen altistava tekijä saattaa olla kohonnut verenpaine. Korkea verenpaine voi jäykistää verisuonien seinämiä, minkä seurauksena seinämä saattaa revetä helpommin, jos se joutuu venymään äkillisesti. Toisaalta saattaa myös olla, että poikkeava seinämänrakenne itsessään on syy verenpaineen kohoamiseen.

Tupakoinnin arvioidaan myös olevan eräs riskitekijä. Eräs mahdollinen syy tähän saattaa olla, että tupakoimattomien ihmisten elimistö kykenee korjaamaan tehokkaammin pieniä valtimonseinämien repeämiä verrattuna tupakoijiin. Jos pienet repeämät korjataan spontaanisti ennen kuin ne pääsevät pahentumaan ja aiheuttavat oireita, tämä saattaa osaltaan selittää, miksi tupakoimattomilla henkilöillä ilmenee harvemmin kaulavaltimon dissekoitumia.

Monenlaiset muutkin tekijät voivat altistaa kaulavaltimon dissekoitumalle. Esimerkiksi ulkoinen vamma voi aiheuttaa repeämän pään nopean kääntöliikkeen seurauksena. Toisaalta myös pitkäkestoinen valtimoiden venytys tai painuminen niskan alueen luita vasten voi aiheuttaa repeämiä valtimoiden seinämiin.

Joskus dissekoituma voi myös aiheutua infektion seurauksena. Infektiossa tulehdusreaktio saattaa heikentää väliaikaisesti verisuonen seinämää, mikä voi altistaa repeämälle.

Ruuhkavuosien keskellä vanhempi saattaa kärsiä erilaisista rasituksen ja stressin aiheuttamista oireista. On hyvä oppia tunnistamaan sellaiset oireet, joiden kohdalla kannattaa kääntyä nopeasti lääkärin puoleen. Lisätietoa kaulavaltimon dissekoituman synnystä, oireista ja hoidosta voi lukea Potilaan Lääkärilehdestä.

Lähde: Potilaan Lääkärilehti

Teksti: Sonja

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.