Ulkonäköpaineet ovat modernin yhteiskunnan iso ongelma, joka koskettaa niin nuoria kuin vanhempiakin. Etenkin sosiaalisen median käytön yleistyminen on heijastunut siihen, että nuoret kokevat ulkonäköpaineita ja hakeutuvat siitä syntyvän pahan olon takia terapiaan. Muutoksia parempaan suuntaan on kuitenkin myös havaittu.
Suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kehonkuva on kohentunut vuosien saatossa, kertoo Turun yliopisto. Nuorten omaan raportointiin perustuva Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että ongelmat nuorten kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä ovat pääosin pysyneet ennallaan tai vähentyneet 20 vuoden tarkastelujakson aikana.
”Tyttöjen tyytymättömyys omaan kehoonsa ja toiveet laihemmaksi tulemisesta vähenivät kahdenkymmenen vuoden tarkasteluvälillä”, erikoistutkija Kaisa Mishina Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo.
”Kaikkiaan tarkasteltuna niiden tyttöjen määrä väheni, jotka kuuluivat eniten oireilevaan ryhmään. Poikien tilanne oli vastaavalla ajalla melko tasainen”, hän jatkaa.
”Positiivista muutosta tyttöjen kehonkuvassa voi osaltaan selittää kehomyönteisyyden lisääntyminen”, Mishina pohtii.
Tutkimusta on tehty väestöpohjaisena poikkileikkaustutkimuksena Rovaniemen ja Salon alueilla vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Kyselynä toteutetussa tutkimuksessa oli mukana noin 1 500 yläkouluikäistä nuorta kunakin tutkimusvuonna.
Ongelmia kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä merkittävästi enemmän tytöillä
Vaikka myönteisiä muutoksia on tapahtunut tyttöjen kohdalla ja kehonkuva on kohentunut, ovat kehonkuvan ja syömiskäyttäytymisen ongelmat silti tyypillisiä. Tytöillä on myös edelleen merkittävästi enemmän ongelmia kuin pojilla.
”Tulosten mukaan kolme neljästä tytöstä toivoi ainakin joskus olevansa laihempi. Lisäksi tytöistä lähes 70 prosenttia oli ainakin toisinaan tyytymätön kehoonsa ja vastaava luku poikien kohdalla oli hieman alle 40 prosenttia”, Mishina avaa tuloksia.
Tulokset perustuvat aikaan ennen koronapandemiaa. Tutkijat huomattavatkin, että pandemia on voinut nostaa syömiskäyttäytymisen ongelmia.
”Tiedetään, että korona lisäsi merkittävästi nuorten psykiatrisia diagnooseja, mukaan lukien syömishäiriödiagnooseja. Myös syömishäiriöihin liittyvät hoitomäärät lisääntyivät”, Mishina sanoo.
”Onkin mahdollista, että nousua syömis- ja kehonkuvaongelmissa nähdään myös valtaväestössä. Olemme parhaillaan tutkimassa professori Andre Souranderin johdolla kyseistä aikaväliä ja sitä, miten nuoret kyseisellä aikajaksolla ovat voineet”, hän paljastaa.
Ruuhkavuodet kertoi aiemmin julkaistussa artikkelissa vinkkejä, joilla voit tukea lapsen tervettä kehosuhdetta. Voit tutustua vinkkeihin täällä ja tuoreisiin tutkimustuloksiin tarkemmin täällä.
Teksti: Miia