Äidin terveys ja elintavat raskauden aikana voivat vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen monin tavoin myöhemmin tämän elämässä. Ruuhkavuodet on kertonut aiemmin esimerkiksi siitä, miten odottavan äidin terveys vaikuttaa lapsen syöpään sairastumisriskiin sekä kuinka terveys voi näkyä lapsen aivoissa myöhemmin. Myös synnytyksen aikaisilla asioilla voi olla vaikutus lapsen terveyteen.

Äidin synnytyksessä saamalla antibiootilla on havaittu olevan yhteys lapsen autoimmuunisairauksiin. Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jos äiti on saanut synnytyksen yhteydessä antibioottihoitoa, sairastuu hänen lapsensa muita todennäköisemmin autoimmuunisairauksiin.

Tavallisimpia lasten autoimmuunisairauksia ovat tyypin 1 diabetes, keliakia ja lastenreuma. Tutkimuksen mukaan äidin lääkehoito ei ollut kuitenkaan yhteydessä lapsen allergisiin sairauksiin tai astmaan. Rekisteripohjaisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 46 000 lasta.

Suomessa lähes joka neljäs alateitse synnyttävistä saa antibioottia. Antibioottia annetaan synnyttävälle äidille, jos hänellä todetaan B-streptokokki synnytyskanavassa ennen synnytystä. Synnytyksen aikana äideille annettu antibiootti ehkäisee tehokkaasti vastasyntyneiden harvinaisia B-ryhmän streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita ja niistä johtuvia kuolemia.

Oulun yliopiston mukaan tutkimustulos on tärkeä, kun arvioidaan synnytyksenaikaisen antibiootin mahdollisia haittoja ja tutkitaan immuunipohjaisten sairauksien taustalla olevia syntymekanismeja.

Voisiko rokote korvata antibioottihoidon tulevaisuudessa?

Aiemmin on tiedetty, että synnytyksen aikana äidille annettu antibiootti vaikuttaa lapsen suoliston mikrobiympäristön eli mikrobiomin kehittymiseen. Tutkimus tukee ajatusta, että suolen normaalilla mikrobiomilla voi olla merkitystä lapsen pitkäaikaiselle terveydelle.

”Kyseessä on havainnoiva tutkimus, joka ei suoraan kerro, onko äitien synnytyksessä saaman antibiootin ja lapsen myöhemmän terveyden välillä syy-seuraussuhdetta, vaan tulos on tilastollinen yhteys, johon voivat vaikuttaa tuntemattomat tekijät, artikkelin pääkirjoittaja ja väitöskirjatutkija Sofia Ainonen Oulun yliopistosta toteaa.

Tutkimusta johtaneen lastentautiopin professorin Terhi Ruuskan mukaan tulos rohkaisee kehittämään tarkkoja ehkäisymenetelmiä B-ryhmän streptokokki-infektioille. Tällainen menetelmä voisi olla äidille annosteltava rokote, joka ei vaikuttaisi lapsen normaaliin mikrobiomiin.

Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2007–2018 Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa alateitse syntyneitä lapsia. Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan ja Tilastokeskuksen kansallisia rekisterejä. Lisäksi käytössä oli OYSin alueen sairaaloiden korkealaatuisia sähköisiä potilasjärjestelmiä, joista äitien antibioottialtistus saatiin selvitettyä kattavasti.

Voit tutustua itse tutkimustekstiin tarkemmin täällä.

Teksti: Miia