Vaikka sosiaalisen median sovelluksissa on ikärajat, voivat lapsetkin nähdä siellä jaettavaa sisältöä. Sisältö ei kuitenkaan ole aina lasten silmille sopivaa: niin traagiset uutistapahtumat kuin vain aikuisten nähtäväksi tarkoitettu materiaali voivat päätyä myös lasten ruuduille.
Venäjän käymä sota Ukrainassa, Israelin iskut Gazassa kuin nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat muutama esimerkki vakavista aiheista, jotka ovat viime kuukausina herättäneet huolta aikuisissa. Internetin ja sosiaalisen median myötä nämä aiheet voivat päätyä myös lasten silmille ja herättää heissä ahdistusta ja pelkoa.
Esimerkiksi väkivaltavideoita voi tulla vastaan omissa syötteissä, kun lapsi käyttää sosiaalista mediaa. Lisäksi lapset ja nuoret lähettelevät tällaista sisältöä myös toisilleen. Pelastakaa Lasten nuorisopsykiatri Kirsi Kettusen mukaan ikään kuuluu, että väkivaltakuvasto saattaa kiehtoa, mutta oleellista on, miten sisällöt kohtaa ja miten aikuinen voi huolehtia, ettei lapsi jää yksin tunteidensa kanssa.
Pelastakaa Lasten mukaan jollain tavalla ahdistavat sisällöt ovat jo kuudesluokkalaisista lähtien kaikkein yleisimpiä ikäviä asioita, joita lapset kohtaavat netissä. Järjestön tekemän Kuka haavoittuu verkossa -selvityksen mukaan haitallista materiaalia nähtiin erityisesti videoita katsellessa, peleissä ja TikTokissa.
Selvityksen mukaan moni haitallista sisältöä nähnyt kertoi ahdistuneensa tilanteessa tai jopa viikko sen jälkeen. Sisältö saattoi myös tulla uniin tai aiheuttaa unettomuutta.
Jos lapsi näkee esimerkiksi raakoja sotaan liittyviä sisältöjä, voivat ne Kettusen mukaan aiheuttaa lapselle muun muassa ahdistusta, stressiä ja vatsa- tai pääkipuja eikä lapsi välttämättä itse tunnista, mistä oireet johtuvat. Kettunen muistuttaa, että esimerkiksi väkivaltavideon näkeminen voi olla järkyttävä kokemus, joka ei unohdu.
Anna lapsen puhua tunteistaan
Jos lapsi on nähnyt järkyttävää somesisältöä ja ottaa sen puheeksi aikuisen kanssa, on Kettusen mukaan tärkeintä vakauttaa tilanne heti.
”Aikuisen täytyy sallia lapsen tunteet ja niistä puhuminen”, nuorisopsykiatri sanoo.
Huolestuneelle lapselle voi sanoa, että esimerkiksi sodissa tapahtuu kamaliakin asioita, mutta samalla muistuttaa, että lapsi on turvassa ja että asia ei ole lasten vaan aikuisten vastuulla. Joillekin lapsille tämä voi riittää ja ajatukset vaihtuvat lennossa esimerkiksi läksyihin.
Nopea paluu arkisiin asioihin onkin usein parempi vaihtoehto kuin pakottaa lapsi kertaamaan näkemänsä, jos lapsi ei sitä itse halua. Kettunen huomauttaa, että lapselle ei kannata tuputtaa tietoa, vaan olla valmiina, jos hän kysyy jotain, ja vastata rehellisesti lapsen ikätason mukaan.
Osa lapsista ja nuorista voi purkaa näkemäänsä esimerkiksi piirustuksiin, joiden katseleminen yhdessä onkin Kettusen mukaan erinomainen tapa nostaa aihe keskusteluun. Lapsen kanssa voi myös yhdessä miettiä, miten hädässä olevia voisi käytännössä auttaa, kuten osallistumalla keräykseen tai kirjoittaa kirje päättäjille.
Lähde: Pelastakaa Lapset ry
Teksti: Miia
