Lapsihaaveet lykkäytyvät yhä useammalla myöhemmälle iälle ja moni toivoo saavansa lapsia vasta yli 35-vuotiaana. Tietoisuuden lisääminen hedelmällisyydestä sekä siinä iän myötä tapahtuvista muutoksista on keino auttaa ihmisiä suunnittelemaan tulevaisuutta niin, että lapsitoiveen toteutuminen voi olla todennäköisempää.
Moni lykkää lapsitoivetta, koska olettaa, että apua saa hedelmöityshoidoista, jos raskaus ei ala helposti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan kuitenkin vain noin puolet hedelmöityshoidoissa käyneistä saa hoitojen avulla lapsen. Tahaton lapsettomuus on yksi suurimmista aikuisiän kriiseistä, jonka kohtaa noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen.
”Saamissamme yhteydenotoissa näkyy, että moni ajattelee voivansa lykätä lapsitoivetta myöhemmäksi, koska ovathan hedelmöityshoidot olemassa. Valitettavasti hedelmöityshoidotkaan eivät ole varma keino lapsen saamiseksi, kuten THL:n tutkimus hyvin osoittaa”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Lapsitoiveen lykkäämisen taustalla on useimmiten liian vähäinen tieto hedelmällisyydestä. Yksi apukeino tilanteen parantamiseksi voisi olla se, että nuorille jaetaan paremmin hedelmällisyystietoa. Lapsettomien yhdistys toivoo hedelmällisyystietoisuuden sisällyttämistä osaksi toisen asteen opintoja.
”Tieto omasta hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan ajankohtainen. On tärkeää, että nuorilla on tarvittava tieto valmiina. Toiveenamme on, että lapsettomuuskriisiä ei kukaan joutuisi kohtaamaan ainakaan tiedon puutteen vuoksi”, Savio kertoo.
THL on myös sen kannalla, että hedelmällisyysneuvonta lisätään koulujen opetussuunnitelmaan. Simpukka huomauttaa, että neuvontaa ja tukea tarvitaan lasta toivovillekin. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloista tulisi saada myös hedelmällisyysneuvolan palveluita. Tällä hetkellä näitä palveluita on saatavilla vain yksityisiltä hedelmöityshoitoklinikoilta.
”Emme pysty muuttamaan kehomme biologiaa”
Tutkimusten mukaan hedelmällisin ikä naisilla on 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta. Naisen hedelmällisyys lähtee jyrkkään laskuun, kun hän on yli 35-vuotias. Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen hoitovasteen heikkenemisen vuoksi.
”Yhteiskunnassamme pidetään 40-vuotiasta nuorena. Vaikka käsitys nuoruudesta on pidentynyt, ei hedelmällinen aika ole pidentynyt. Mielikuvaan vaikuttavat myös uutiset yli 45-vuotiaiden julkisuuden henkilöiden raskauksista. Tutkimusten mukaan kuukausittainen hedelmöityksen todennäköisyys yli 40-vuotiailla on alle viisi prosenttia”, Savio taustoittaa.
Savion saamien yhteydenottojen mukaan monelle yli 35-vuotiaalle lasta toivovalle tieto hedelmällisyyden laskusta on järkyttävä.
”Emme pysty muuttamaan kehomme biologiaa. Hedelmällisyys laskee iän myötä huolimatta siitä, miten hyvässä fyysisessä kunnossa olemme. Esimerkiksi munasolujen laatuun ikä vaikuttaa voimakkaasti, ja raskauden todennäköisyys heikkenee iän myötä”, hän toteaa.
”Lapsihaaveiden siirtäminen myöhemmälle iälle voi hankaloittaa lapsen saamista merkittävästi”, Savio muistuttaa.
Hedelmöityshoitoihin Kela-korvaus
THL:n Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista tahatonta lapsettomuutta kokeneista 30–74-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia oli hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin. Hoitojen avulla lapsen saaneita oli naisista 50 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia.
THL painottaa, että lapsettomuushoitojen tulee olla saavutettavia kaikille koulutustaustasta ja tuloluokasta huolimatta.
”On erittäin hienoa, että hallitus valmistelee 40 prosentin Kela-korvausta hedelmöityshoidoista. Se on yhteiskunnalta hieno kädenojennus syntyvyyden ja tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämiseen”, Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Savio kiittelee.
Ruuhkavuodet on aiemmin kertonut lääkäristä, jolla on ollut painava viesti lapsista haaveileville: älkää odottako liian pitkään.
Teksti: Miia
