Syyhy puhuttaa tällä hetkellä suomalaisia ja monia huolettaa, iskeekö syyhy omaan perheeseen. Syyhy on kutiseva ihottuma, jonka aiheuttaa syyhypunkki, ja se tarttuu kosketustartuntana iholta sekä vaatteiden ja vuodevaatteiden välityksellä.
Suomessa voi olla tällä hetkellä paikallisia syyhyepidemioita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n ylilääkäri Leif Lakoman mukaan koko maan tason epidemiasta ei kuitenkaan ole kysymys.
”Syyhytartunta voi aiheuttaa etenkin lapsiperheissä merkittävää harmia ja vaivaa, mutta onneksi siitä kyllä parantuu eikä pysyviä vaivoja jää. Kaikki syyhytapaukset tulee silti pyrkiä hoitamaan huolellisesti”, ylilääkäri sanoo.
Diagnosoitujen syyhytapausten määrä on myös kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Viime vuonna tapauksia raportoitiin THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään (Avohilmo) 37 190 kappaletta. Se on 74 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2022 tapauksia raportoitiin puolestaan 21 355 kappaletta, mikä oli 85 prosenttia enemmän kuin 2021. Tänä vuonna diagnooseja on raportoitu Avohilmoon toistaiseksi 3 610.
Tapausmäärien kasvua on havaittu myös muualla. Lakoma kertoo, että monissa Euroopan maissa on raportoitu syyhytapausten määrän kasvusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarkkaa syytä tähän ei kuitenkaan hänen mukaansa tiedetä.
”Ihmisillä on ollut syyhyä aina, eikä valitettavasti ole keksitty keinoa, jolla siitä voisi päästä kokonaan eroon. Raportoitujen tapausmäärien kasvua voi osaltaan selittää sekä potilaiden että hoitohenkilöstön syyhytietoisuuden lisääntyminen”, Lakoma kommentoi.
Kaksi erilaista hoitomuotoa syyhyyn
Jotta syyhy tarttuu, vaaditaan toistuva tai intensiivinen kontakti. Tällaisia ovat THL:n mukaan esimerkiksi yhdessä asuminen tai yhdyntä, kun taas esimerkiksi pelkästään kättelemällä syyhy ei yleensä tartu. Kun tartunta on tapahtunut, kaivautuu syyhypunkki ihon sisään ja muodostaa käytäviä. Ihottuma alkaa yleensä noin kuukauden kuluttua tartunnasta. THL:n mukaan syyhy tarttuu pääasiassa ihmisestä toiseen ja se selviää kehon ulkopuolella tekstiileissä korkeintaan muutaman vuorokauden.
Suomessa syyhyä hoidetaan pääasiassa kahdella erilaisella valmisteella. Käytössä on ilman reseptiä saatava permetriinivoide ja reseptillä saatava tablettimuotoinen ivermektiini. Lääkehoidon yhteydessä on hyvä pestä myös päivittäisessä käytössä olevat vaatteet, lakanat ja pyyhkeet sekä tuulettaa tai imuroida tyynyt ja peitot.
”Permetriiniin ja ivermektiiniin on liitetty vähiten tapauksia, joissa hoito on epäonnistunut. Viime vuosina epäonnistumia on kuitenkin kuvattu enemmän erityisesti permetriinin kohdalla. Syy tähän ei ole selvillä, mutta itse syyhypunkin kehittymistä vastustuskykyiseksi lääkehoitovalmisteille ei ole todennettu”, Lakoma kertoo.
Riski hoidon epäonnistumiseen kasvaa, jos kaikkia oireettomia lähikontakteja ei hoideta yhtä aikaa tai jos kodin tekstiilien puhdistamisesta ei huolehdita. Ivermektiiniä käytettäessä hoito ja siivous tulisi myös toistaa viikon kuluttua, sillä valmiste tehoaa vain osittain syyhypunkin muniin.
THL:n sivuilta löytyy tarkempia ohjeita, kuinka toimia, jos perheessä todetaan syyhyä. Ruuhkavuosien aiemmin julkaistussa artikkelissa puolestaan kerrotaan, mistä syyhyn voi saada.
Lähde: THL
Teksti: Miia
