Nykypäivänä netti on lähes jatkuvasti käden ulottuvilla, kiitos älypuhelinten. Vaikka netti ja sen kautta avautuva maailma voi antaa paljon hyvää, liittyy siihen myös omia riskejä ja huolia.
Viime vuonna uutisoitiin, että 71 prosenttia alle 17-vuotiaiden vanhemmista on huolissaan netin sisältöjen haitallisuudesta lapsille. Moni nuori kokee kuitenkin, etteivät vanhemmat välitä heidän netin käytöstään, osoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Elisan yhteistyössä tehty verkkokysely, johon vastasi yli 3 600 nuorta.
Tulosten mukaan joka neljännen osallistujan kotona on joskus riitaa nuoren puhelimen tai netin käytöstä. Yli puolet nuorista (59 %) kertoi, ettei heillä ole kotona sääntöjä puhelimen käytölle nukkumaan mennessä tai yöllä. Toisaalta joka viides nuori (22 %) kertoi kokevansa, ettei vanhempia kiinnosta se, kuinka paljon he käyttävät nettiä.
”Nuoret tarvitsevat netin käyttöön vanhemmilta kiinnostusta, tukea, rajaamista ja aktiivista keskustelua. Aikuisen velvollisuutena on huolehtia nuoren tasapainoisesta arjesta ja ikätasoisesta sekä turvallisesta mediankäytöstä”, MLL:n kouluyhteistyöstä ja digitaalisesta nuorisotyöstä vastaava päällikkö Paula Aalto toteaa.
Nuorten vastauksissa korostuvat myös somen käyttöön liittyvät yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet, jotka ovat kasvaneet jopa 10 prosenttiyksikköä. Joka neljäs nuori kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi esimerkiksi nähdessään somekuvia tilanteista, joissa he eivät olleet mukana. Vastanneista 31 prosenttia puolestaan kertoo puolestaan kokeneensa painetta siihen, että somekuvissa tulisi näyttää hyvältä.
Nuorilla kriittinen asenne netin käyttöönsä
Nuorten mediakäyttöä selvittäneen kyselyn vastaukset osoittivat, että moni nuori haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee ei ole pystynyt siihen. Samanlainen huomio nousi esiin viime syksynä julkaistussa Kouluterveyskyselyssä.
Nuoret suhtautuvat selvästi melko kriittisesti netin käyttöönsä ja haluaisivat vaikuttaa siihen. Kuitenkin vain 45 prosenttia nuorista kuvailee hallitsevansa puhelimen ja netin käytön hyvin. Vuonna 2018 vastaava osuus oli vielä merkittävästi suurempi, 73 prosenttia nuorista.
”Nuoret tarvitsevat taitoja ja työkaluja, joilla hallita omaa älylaitteen käyttöään. Vastuu heidän digihyvinvoinnistaan on yhteinen”, Elisan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Eliisa Tapio kommentoi.
”Muutos ei tapahdu pakottamalla tai sormea heristämällä, vaan ymmärtämällä ja hyvien esimerkkien avulla. Siksi nuorten oman äänen kuunteleminen on tärkeää, ja tulemme hyödyntämään tämän kyselyn tuloksia toimintamme kehitystyössä”, hän lisää.
Jossain asioissa nuoret ovat onnistuneet kuitenkin hillitsemään netin käyttöään. Kyselyn mukaan somessa ja digipeleissä käytetty aika on laskenut koronavuonna 2021 toteutetusta kyselystä, jolloin nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet olivat poikkeuksellisen rajatut.
”Meidän aikuisten tulisi pystyä vastaamaan”
Nettimaailman yksi ongelma on siellä tapahtuva kiusaaminen. Kyselyssä neljännes (25 %) nuorista kertoi todistaneensa omaan koulutoveriinsa kohdistuvaa loukkaavaa käytöstä, kiusaamista tai häirintää netissä. Lähes 8 prosenttia on kokenut itse nettikiusaamista. Kiusaamisen ja häirinnän paikkoina mainitaan sovelluksista erityisesti TikTok.
Nuoret eivät kuitenkaan juurikaan kerro aikuisille kiusaamisesta, koska ajattelevat, ettei siitä ole hyötyä. Vain 17 prosenttia vastaajista oli hakenut apua kiusaamistilanteessa aikuiselta ja harva vastaajista kertoi, että aikuisen tuki on lopettanut kiusaamisen.
”Huomionarvoista on, että nuoret pitävät aikuisen apua tärkeänä, vaikka eivät usko aikuisten ymmärtävän heidän elämäänsä ja sosiaalisen median yhteisöjä. Toive aikuisen paremmasta ymmärryksestä käy ilmi vastauksista ja tähän meidän aikuisten tulisi pystyä vastaamaan”, Aalto korostaa.
Kyselyn vastaukset on kerätty marraskuun 2023 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 627 nuorta, jotka olivat iältään 9–22-vuotiaita. Vastaajista valtaosa (83 %) oli kuitenkin 13–17-vuotiaita. MLL:n on toteuttanut samankaltaiset kyselyt nuorten mediankäytöstä ja nettikiusaamisesta vuosina 2018 ja 2021.
Teksti: Miia
