Koulukiusaaminen on vakava ja yleinen ongelma ympäri maan. Kiusaamiseen yritetään puuttua ja Suomessa on käytössä myös KiVa Koulu -ohjelma, joka on kehitetty kiusaamista vastaan. Uusi tutkimus kuitenkin on osoittanut, ettei läheskään jokaiseen kiusaamistapaukseen onnistuta puuttumaan.
Joka neljäs kiusaamiseen puuttumisen yritys epäonnistuu, selviää Eerika Johanderin tekemästä väitöstutkimuksessa. Kiusaamiseen puuttumisella tarkoitetaan sitä, miten opettajat toimivat, kun kiusaamistapaus tulee koulussa ilmi ja miten he keskustelevat kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
Puuttumisen epäonnistuminen selittyi pääasiassa kiusaamistapausten välisillä eroilla, mutta koulujen välillä oli myös eroja puuttumisen tehokkuudessa. Tutkimus osoitti, että puuttuminen vaikeutui sen mukaan, mitä vanhempia oppilaat olivat ja mitä useammin ja pidempään kiusaamista oli tapahtunut.
Lisäksi puuttuminen oli vaikeampaa, kun kiusaamista oli tapahtunut myös netissä, kiusatulla oppilaalla ei ollut ystäviä luokalla ja hän kiusasi myös itse muita. Johander nostaa esiin opettajien ja vanhempien tärkeän roolin.
”Kiusaavan oppilaan omat kiusaamisen vastaiset asenteet sekä hänen käsityksensä siitä, että opettajan ja vanhempien asenteet ovat kiusaamisen vastaisia, lisäävät puuttumisen onnistumisen todennäköisyyttä. Lisäksi oppilaat, joilla on tunnekylmiä piirteitä ja vähän empatiaa raportoivat muita todennäköisemmin jatkavansa kiusaamista puuttumisesta huolimatta”, hän kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
”Toimet eivät kuitenkaan auta”
Kiusaamiseen puuttumisen tehokkuuden lisäksi Johander tarkasteli väitöskirjassaan myös eri puuttumismallien tehokkuutta ja sitä, missä määrin kouluissa käytetään toimenpideohjelmissa suositeltuja, näyttöön perustuvia malleja. KiVa Koulu -ohjelmassa suositellut, näyttöön perustuvat mallit ovat niin kutsutut Ojentamismalli ja Yhteisen huolen malli. Ojentamismallissa keskeistä on kiusaamisen tuomitseminen ja Yhteisen huolen mallissa tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan herättämällä kiusaavassa oppilaassa empatiaa kiusaamaansa oppilasta kohtaan.
Tutkimukseen osallistuneista kouluista yli puolet (58–68 %) käytti kiusaamisen puuttumiseen suositeltuja malleja. Ajan myötä koulut kuitenkin muuttivat toimintatapaansa, jolloin yhä useampi koulu siirtyi käyttämään omaa malliaan. Kiusaaminen kuitenkin loppui todennäköisemmin, kun koulut käyttivät näyttöön perustuvia malleja. Kun koulut seurasivat tilannetta systemaattisesti seurantatapaamisissa aina puuttumisen jälkeen, oli puuttuminen erityisen tehokasta.
”Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että Ojentamismallin ja Yhteisin huolen mallin yhdistäminen voisi olla optimaalisin strategia puuttua kiusaamiseen. Näyttöön perustuvatkaan toimet eivät kuitenkaan auta, mikäli niitä ei toteuteta käytännön työssä”, Johander korostaa.
Voit tutustua Johanderin väitöstutkimukseen tarkemmin täällä. Ruuhkavuodet on aiemmin selvittänyt Instagramissa toteutetulla kyselyllä koulukiusaamisen yleisyyttä; noin 950 vastaajasta vajaa puolet (42%) kertoi, että omaa lasta on kiusattu koulussa. Jos oman lapsen tilanne mietityttää, voit tutustua aiemmin julkaistussa artikkelissa varoitusmerkkeihin, jotka voivat kertoa, että lastasi kiusataan.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja