Monelle vanhemmalle on tuttu tilanne, että pinna voi palaa lapsen kanssa, vaikka kuinka yrittää hillitä itseään. Kun vanhempi ymmärtää, mitkä ovat hänen henkilökohtaiset “triggerinsä”, jotka saavat pinnan palamaan, on helpompi hallita omia tunnereaktioitaan sen sijaan, että menettää malttinsa.
Huono omatunto lapselle huutamisen jälkeen on tuttu tunne monelle vanhemmalle. Vanhemman voi olla vaikeaa jälkeenpäin ymmärtää, kuinka hän on voinut kyetä huutamaan lapselleen, jota hän samaan aikaan rakastaa yli kaiken. Rakastamalleenkin ihmiselle voi kuitenkin räjähtää, jos tietynlaiset henkiset triggerit pääsevät aktivoitumaan. Today’s Parent- sivustolla kuvaillaan, kuinka omien triggeriensä tunteminen auttaa vanhempaa hallitsemaan paremmin omaa käytöstään.
Eräs vanhempi kuvailee sivustolla, kuinka häntä pelottaa jo valmiiksi lapsensa nukkumaan laittaminen. Kun lapsi oli pieni, nukkumaanmeno oli lähes taianomainen ihana yhteinen hetki, jonka aikana lapsi oli vanhemman kainalossa tämän lukiessa satua tai laulaessa. Nykyään lapsen nukkumaan laittaminen merkitsee jokailtaista taistelua, neuvottelua ja huutamista sekä toisinaan myös itkua.
Vanhempi kuvailee, kuinka hän alkaa kokea ahdistuksen tunteita jo päivällisen jälkeen. Iltakylvyn jälkeen hän jo odottaa kauhulla riitojen alkavan sisarusten välillä. Riidat koskevat usein sitä, mikä satu valitaan luettavaksi, kuka saa istua vanhemman sylissä tai missä järjestyksessä iltalaulut lauletaan. Vanhempi tuntee olonsa turhautuneeksi ja avuttomaksi, koska hän itsekin menettää helposti malttinsa lastensa alkaessa kiukuttelemaan.
Triggeri voi aktivoida tunteen menneisyydestä
Today’s Parent-sivustolla psykologi Laura Markham kertoo, että “triggeri” on nykyhetkessä tapahtuva asia, joka aktivoi tietyn tunteen menneisyydestä. Kun tämä tapahtuu, käyttäydymme tämän tunteen mukaisesti, vaikka käytösmalli ei olisi sopiva nykyhetkeen. Triggeri voi usein aktivoida vanhoja kipeitä lapsuusmuistoja, kuten esimerkiksi tunteen siitä, ettei tule kuulluksi tai kunnioitetuksi.
Jos vanhempi joutuu kutsumaan lapsiaan kymmenen kertaa syömään ilman että nämä reagoivat asiaan, tämä voi aktivoida hänen mielessään epämiellyttävän tunteen lapsuudesta, ettei häntä kuunnella. Lapsena tämä tunne on voinut saada hänet reagoimaan suuttumalla. Tästä syystä hän saattaa aikuisenakin reagoida samanlaisella tunteella, mikäli triggeri ilmenee odottamatta.
Jos vanhempi suuttuu lapselleen, koska tilanne aktivoi vanhoja epämiellyttäviä tunteita hänen mielessään, hänen voi olla vaikeaa löytää toimivaa puheyhteyttä lapseen. Yhteyttä voi olla vaikeaa löytää, koska vaikka vanhempi on aikuinen tilanteessa, hän saattaa triggerin aktivoiman ahdistavan tunteen takia hetkellisesti kokea lapsen tietyssä mielessä “vihollisena”.
Terapeutti Jennifer Kolari toteaa Today’s Parent- sivustolla, että lapsi saattaa tällaisissa tilanteissa muistuttaa vanhempaa myös jostakusta sellaisesta henkilöstä, jonka kanssa hänellä on ollut vaikea suhde. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi vanhemman oma vanhempi. Lapsen käytös voi myös muistuttaa vanhempaa hänestä itsestään ja erityisesti niistä puolista, joista vanhempi ei itsessään pidä.
Kun vanhempi oppii tunnistamaan, millaiset triggerit laukaisevat hänessä minkäkintyyppisiä tunteita eri tilanteissa, hänen on helpompaa hallita omaa käytöstään ja olla menettämättä niin helposti malttiaan lasten kanssa.
Today’s Parent- sivustolta voi lukea lisää vinkkejä siitä, kuinka omat triggerinsä voi oppia tunnistamaan paremmin.
Lähde: Today’s Parent
Teksti: Sonja
