Vaikka kasvava trendi on, että nuorista ja nuorista aikuisista yhä useampi valitsee elämäntavakseen raittiuden, joutuu Suomessa moni yhä edelleen perustelemaan juomattomuuttaan kerta toisensa jälkeen.
Suomessa myydään kuukaudessa keskimäärin 3,2 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Alkoholin kulutus nousee joka vuosi rajusti kesäkuukausina. Sitä kutsutaan lomajuomiseksi. ”Suomalaisessa alkoholikulttuurissa juominen liittyy vapaa-aikaan. Kun on lomalla, ei tarvitse lähteä aamulla töihin ja voi tissutella viikkokausia putkeen,” sanoo sosiaalityöntekijä Matti Virtanen.
Pitkäaikainen juopottelu vahingoittaa kaikkia kehon elimiä, joista suurin uhka tulee aivoille ja maksalle. Alkoholin suurkulutus aiheuttaa erilaisia maksasairauksia ja tuhoaa aivosoluja, sekä voi johtaa dementiaan.
Jos alkoholia juo liikaa eli yli kolmen promillen humalaan saakka, voi siihen kuolla. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 1683 suomalaista kuoli alkoholimyrkytykseen ja alkoholin aiheuttamiin tauteihin vuonna 2018. Heistä kolme neljäsosaa oli miehiä.
Alkoholin kulutus kasvoi Suomessa aina vuoteen 2017 saakka (1990-luvun lamaa lukuunottamatta). Se on kuitenkin sen jälkeen laskenut. Samaan aikaan juomisesta on tullut tasa-arvoisempaa. Eli vaikka miehet joivat aikaisemmin kuusi kertaa naisia enemmän, niin nykyään he juovat enää kolme kertaa enemmän kuin naiset. Erityisesti eläkeikäiset naiset ovat lisänneet juomista. Alkoholin suurkuluttajat eli kostein kymmenys juo puolet kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista.
Nuorten päihteiden käyttö
Tutkimusten mukaan nuorten raittius on lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta alkaen ja vaikuttaa jatkuvan yhä edelleen. Kansainvälisen ESPAD-tutkimuksen mukaan 15-16-vuotiaista suomalaisnuorista 26 prosenttia kertoi, ettei ole koskaan maistanut alkoholia. Aikuisista noin 10 prosenttia on raittiita.
Niillä nuorilla, jotka käyttävät runsaasti alkoholia on yli 20-kertainen riski käyttää myös kannabista. Huumetilanne Suomessa- tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttäjistä yli 60 prosenttia kertoo käyttävänsä samanaikaisesti alkoholia ja kannabista. Heillä humalahakuinen juominen ja alkoholin riskikulutus on tavallista.
Nuoret eivät ole vaihtaneet alkoholia onneksi kannabikseen, toisin kuin on ollut käsityksenä. ”Siitä on hyvin selvä tutkimusnäyttö, että näin asia ei ole. Samaan aikaan kun alkoholin käyttö on vähentynyt, kannabiksen kokeilut ovat pysyneet hyvin samalla tasolla. Siellä ei ole mitään vastakkaista trendiä,” selventää THL:n erikoistutkija Janne Härkönen.
Nuorten positiivisen raitistumiskehityksen syitä ei tiedetä tarkalleen, mutta sitä on yritetty selittää kapinoimisella vanhempien juomista vastaan, teknologian kehittymisellä sekä sosiaalisen kanssakäymisen muutoksella. Nuoret myös tietävät nykyään enemmän alkoholin terveysvaikutuksista, mikä voi olla yksi syy heidän raittiuteensa.
Nuoret ottavat mallia kauneusidoleista, jotka suosivat raitista elämäntapaa. Alkoholi nimittäin tuhoaa aivosoluja, lihottaa ja huonontaa ihoa. Sen vuoksi kauneusidolit valitsevat raittiuden ja näyttävät esimerkkiä niille nuorille, jotka haluavat huolehtia terveydestään ja ulkonäöstään.
Päihteettömiä nuoria ihmetyttää se, kuinka paljon ja miten usein omaa juomattomuuttaan joutuu selittelemään ja perustelemaan sosiaalisissa tilanteissa. Toisin sanoen alkoholin juominen nähdään normaalina asiana ja juomattomuutta pidetään poikkeavana käytöksenä, jota joutuu selittelemään. Jotkut ihmiset saattavat jopa suuttua jonkun toisen juomattomuudesta ja syyttää häntä ilonpilaajaksi. Sitä onkin hyvä pohtia, miksi asia on Suomessa näin.
Ovatko alkoholin vaarat sinulle tuttuja? Mitä ajattelet siitä, että raittiit suomalaisnuoret jotuvat selittelemään omaa päihteettömyyttään?
Lähteet: Apu, Kaleva, Nuortenlinkki, YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja